Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Ratkaisun avaimet niin Porin ja kuin muidenkin kuntien talousahdinkoon on löydettävissä – pikavoittoja ei ole kuitenkaan jaossa

Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet erityisen kylmää kyytiä suomalaiselle kuntataloudelle. Tulopuolella näkyvät vuosia jatkuneet valtionosuuksien leikkaukset ja muutokset kunnallisveron kertymissä. Kuntien verotulojen lasku johtuu nyt erityisesti tuloverotuksen järjestelmämuutoksista, vaikka laskusuhdanne onkin jo näköpiirissä. Menopuolella näkyvät puolestaan ennakoitua suuremmat kustannustasojen nousut, ulkoa ostettavien palvelujen kasvu sekä sopimuskierrosten palkankorotukset. Suomi vanhenee kovaa vauhtia. Syntyvyys on hurjassa laskussa ja työikäisen väestön määrä laskee. Palvelujen kysyntä on kasvamassa erityisesti sosiaali - ja terveydenhuollossa. Jos nopeita ratkaisuja olisi näköpiirissä, niitä olisi varmasti jo esitetty ja tehty. Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joista suurin osa on määritelty kuntien tehtäviksi laissa. Edellisellä hallituskaudella tavoiteltiin kuntien kustannusten vähentämistä karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Tulokset jäivät pieneksi ja valtiovarainministeriön loppuraportti toteaakin, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita ei voida vähentää siinä määrin, että kustannusten vähennystavoitteet saavutettaisiin yksinomaan tätä kautta. Vuonna 2018 kaksi kolmasosaa kunnista teki negatiivisen tuloksen. Vuosi 2019 näyttää lähes kaikille kunnille vielä heikommalta. YT-kierre on jo aluillaan. Selvää on, että olemassa olevilla mittavilla säästöpaineilla leikkaukset kohdentuvat väistämättä peruspalveluihin eli opetukseen, varhaiskasvatukseen, kulttuuriin ja vapaa-aikaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Päätoimittaja Tomi Lähdeniemi on oikeassa, että kunnat kärsivät talousahdingosta, johon on vaikea löytää yksin ratkaisua. On väärin kuitenkin sanoa, että mitään ei tehdä (SK:n pääkirjoitus 30.10). Porissa olemme käynnistäneet toiminnan ja rakenteiden arviointi- ja uudistamistyön eri palvelusektoreilla. Perusturvan toimialalle luodaan tuottavuusohjelma. Kasvatuksen ja sivistyksen palveluverkkopäätökset sisälsivät investointien lisäksi kustannussäästöjä myös käyttötalouteen. Taloussuunnittelun ja budjetoinnin on jatkossa eroteltava tarkemmin palvelukohtaisesti lakisääteiset, ennaltaehkäisevät ja muut palvelut. Isossa kuvassa suomalaisen kuntatalouden synkeän tilan takana näyttäytyy yhteiskuntamme rakennemuutos. Tilanteeseen johtaneet syyt ja seuraukset ovat kunnille yhteiset. Kuntien koot, palvelurakenteet ja väestöpohja kuitenkin vaihtelevat suuresti. Pääosa syntyvistä menoylityksistä selittyy kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten ylityksestä niin Porissa kuin valtakunnallisestikin. Ratkaisun avaimet ovat löydettävissä, mutta pikavoittoja ei ole jaossa. Kunnat ja kaupungit voivat tehdä sopeutusta tilanteeseen, mutta vain lainsäädännön ja velvoitteiden edellyttämissä raameissa. Ennen kaikkea tarvitsemme peruspalvelut edellä rakennetun sote-uudistuksen myös Satakuntaan. Jos ja kun sote-palvelut siirtyvät kunnilta pois, jokaisen budjetti- ja tehtäväkenttä pienenee merkittäväksi. Tarvitsemme vahvemmat peruskunnat. Kuntarakenteiden muuttaminen ei saisi olla myöskään asia, josta ei edes keskustella. Diana Bergroth-Lampinen Porin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, (sd.)