Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Suuri harppaus ihmiskunnalle – Neil Armstrong astui ensimmäisenä Kuun kamaralle lähes 50 vuotta sitten

Presidentti John F. Kennedy piti 25. toukokuuta 1961 puheen, jossa hän sanoi, että ”tämän kansakunnan on lähetettävä ennen tämän vuosikymmenen loppua ihminen laskeutumaan Kuuhun ja palaamaan turvallisesti Maahan”. Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa aloitti Apollo-ohjelman, jonka puitteissa amerikkalaisia astronautteja lähetettiin ensin Maata kiertävälle radalle, sitten kohti Kuuta. Koettiin kuitenkin vastoinkäymisiä. Pahin niistä tapahtui maan pinnalla. Tammikuun 27. päivänä vuonna 1967 Apollo 1:n astronautit Gus Grissom , Roger Chaffee ja Ed White olivat harjoittelemassa Kennedyn avaruuskeskuksessa Floridassa kapselinsa sisällä, kun siellä syttyi tulipalo. Miehet kuolivat nopeasti. Apollo-ohjelma viivästyi, mutta aluksiin tehtiin elintärkeitä parannuksia. Vihdoin 11. kesäkuuta 1969 Nasa ilmoitti, että 20. heinäkuuta (Suomen aikaa 21. päivänä) Apollo 11:n kaksi astronauttia astuisi Kuun kamaralle. Apollo 11:n miehistönä olivat komentaja Neil Armstrong , komentomoduuli Columbian pilotti Michael Collins ja kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin ”Buzz” Aldrin . Ensimmäiseksi ihmiseksi astumaan Kuun pinnalle oli valittu Armstrong. Avaruuslentojen johtaja Chris Kraft perusteli Armstrongin valintaa seuraavasti: – Tiesimme pahuksen hyvin, että ensimmäinen kaveri kuussa olisi uusi Lindbergh (ensimmäinen Atlantin yli lentänyt). Ensimmäinen ihminen Kuussa olisi legenda, Lucky Lindberghiäkin suurempi amerikkalainen sankari. Sen pitäisi olla Neil Armstrong. Neil oli Neil, tyyni, hiljainen ja täydellisen luotettava. Buzz Aldrinille oli kova paikka, että hän tulisi tunnetuksi vasta toisena miehenä Kuussa. Asia masensi häntä niin, että se saattoi olla osasyynä hänen myöhempään alkoholismiinsa. Ennen historiallista lentoa Armstrongilta kysyttiin, miksi ihminen haluaa mennä Kuuhun. – Ihmisen luontoon kuuluu kohdata haasteita. Se on syvällä hänen sielussaan. Meidän pitää tehdä näin siksi, että lohenkin kuuluu uida vastavirtaan. Maailmalle suorana lähetyksenä Saturn V -raketti ampaisi avaruuteen 16. heinäkuuta 1969. Se, samoin kuin monet lennon tapahtumat, näytettiin maailmalle suorana tv-lähetyksenä. Menomatkalla astronautit kokivat outoja valoilmiöitä, "ufoja". Niiden selitettiin myöhemmin olleen silmien sisällä pimeydessä ilmaantuvia valoilmiöitä ja kantoraketista irronneita paneeleita. Kuuhun laskeutumisen aikana kuumoduuli Eaglen tietokone antoi hälytyksen, joka säikäytti astronautit. Heille ei ollut kerrottu, että vastaava vaaraton hälytys oli tapahtunut myös maan päällä tehdyissä kokeissa. Maassa tv-kanavan haastattelema Armstrongin äiti Viola oli ollut huolissaan siitä, että kuumoduuli uppoaisi kuupölyyn eikä lähtisi sieltä enää irti. Laskeutuminen sujui kuitenkin hyvin. Armstrong saattoi lähettää Houstoniin viestin: ”Kotka on laskeutunut.” Samaan aikaan Armstrongin vaimo Janet mietti huolissaan, että ”unohtakaa laskeutuminen, saammeko me heidät pois sieltä”. Tarkkaa laskeutumispaikkaa ei tiedetty Eaglen tiedettiinlaskeutuneen Rauhallisuuden mereen, mutta sen tarkkaa paikkaa ei tiedetty Houstonissa, eikä komentomoduulissa oleva Collinskaan nähnyt kuumoduulia. Vihdoin oli kuukävelyn aika. Ongelmana oli, että ulos lähteminen ei ollut ensin onnistua. Luukku ei suostunut aukeamaan kuin vasta pitkällisen riuhtomisen jälkeen. Rakeisessa mustavalkoisessa tv-kuvassa Maassa nähtiin, miten Armstrong laskeutui tikkaita aluksesta Kuun pinnalle. Armstrong kertoo päättäneensä ensimmäisistä sanoistaan Kuun pinnalla vasta viime hetkinä. Hänen veljensä Dean kuitenkin paljasti Neilin näyttäneen hänelle tekstiä jo kuukausia ennen laukaisua. – Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle, Armstrong sanoi. Armstrong oli niin innokas ottamaan valokuvia Kuun pinnalla, että hän oli unohtaa ottaa ensimmäiset kuuperänäytteet sen varalta, että heille tulisi pikalähtö. Armstrongilla oli Hasselblad-kamera, jolla hän kuvasi, kun Aldrin laskeutui aluksesta Kuun pinnalle. Hän ei juuri antanut kameraa välillä Aldrinille, minkä seurauksena Kuusta ei saatu kunnollista värikuvaa ensimmäisestä ihmisestä Kuun pinnalla. Armstrong tosin kuvasi itsensä heijastuman Aldrinin kypärän visiiristä. Aldrinin ottamassa kuvassa Armstrong näkyy sivussa Eaglen varjossa. Yhdysvaltain lipun pystyttämisestä Kuun pinnalle tuli visainen tehtävä, sillä lipun varsi ei ollut mennä tarpeeksi syvälle pysyäkseen pystyssä. Myös vaakatasossa lipun pitävä tanko oikutteli, minkä seurauksena lippu näytti aivan kuin heiluvan tuulessa. Siinä salaliittoa epäileville vinkki siitä, että koko kuulento olikin petkutusta. Kesken kaiken kiireiden tuli tärkeä puhelu Maasta. Presidentti Richard Nixon halusi käydä historiallisen onnittelupuhelun astronauttien kanssa. Astronautit tekivät kaikkiaan kuusi tieteellistä koetta, kuten asettivat peilin heijastamaan Maasta lähetetyt lasersäteet takaisin Maahan. Armstrongin sydämen lyöntitiheys nousi Kuukävelyn lopulla Houston huomasi Armstrongin sydämen lyöntitiheyden nousevan 160 lyöntiin minuutissa. Tätä ylirasituksesta johtunutta hengenahdistusta tutkittiin myöhemmin siksi paljon, että se sai oman nimen, Neil Armstrongin syndrooma. Kuukävely kesti kaksi tuntia 31 minuuttia. Astronautit jättivät Kuun pinnalle muun muassa laatat, joissa muistettiin kuolleita astronautteja ja kosmonautteja. Ulos lensivät kaikki tavarat, joita ei tarvittu enää paluulennolla. Ennen lähtöä kohti Maata astronautit yrittivät vielä nukkua ahtaassa kuumoduulissa. Huonosti nukutun yön jälkeen omaisten ja lennonjohdon jännittämä paluumatka lähti käyntiin onnistuneesti. Eagle kohosi kohti avaruutta. Komentomoduulissa yksin oleva Collins oli ehtinyt miettiä moneen kertaan, millaista olisi, jos hän joutuisi palaamaan Maahan ilman kahta toveriaan. Hän olisi tällöin merkitty mies koko loppuelämänsä ajan. Eaglen telakoituminen Columbiaan kuitenkin onnistui hyvin, samoin kuin loppumatka. Astronauttien avaruusalus iskeytyi Tyyneen valtamereen. 21 päivää kestäneen karanteenin jälkeen astronauteista tuli juhlittuja sankareita. He muun muassa vierailivat 45 päivässä 23 maassa. Vuonna 1970 Armstrong kävi yksin Neuvostoliitossa ja pääsi paikkoihin, joihin länsimaalaisia ei ollut aiemmin laskettu. Yhdysvaltojen piti päihittää Neuvostoliitto avaruuskilvassa Ensi askeleet Kuussa pitkälti symbolisia Neil Armstrongin ensi askeleet Kuussa olivat pitkälti symbolisia. Ihmiskunta osoitti pystyvänsä laskeutumaan toisen taivaankappaleen pinnalle, sanoo Apollo-lentoihin erikoistunut tiedetoimittaja Jari Mäkinen . Yhdysvaltojen 1960-luvulla aloittamien kuulentojen sarjan taustalla oli kylmä sota. Neuvostoliitto lähetti ensin avaruuteen satelliitin ja ihmisen ( Juri Gagarin ). – Yhdysvalloille oli iso yllätys, että Neuvostoliitto ehti ensin avaruuteen. Piti miettiä, mikä olisi seuraava askel, jolla he voisivat osoittaa, että hekin osaavat. Kuu oli tarpeeksi vaikea, mutta kuitenkin saavutettavissa oleva päämäärä. 1960-luvun alussa avaruudessa matkaamisesta ei tiedetty juuri mitään. Pelättiin mikrometeoroideja, jotka iskeytyvät aluksiin. Jotkut arvelivat Kuun pinnalla olevan parikin metriä pölyä, johon alus uppoaisi. Tutkijat olivat innoissaan Kuusta tuoduista kivinäytteistä, ja Kuu saatiin kartoitettua tehokkaasti kuulentojen myötä. – Apollo-ohjelman ympärillä vallitsi valtava innostus. Monta sukupolvea tutkijoita ja tekniikan kehittäjiä sai siitä intoa tehdä kaikenlaista muutakin. Esimerkiksi prosessoreita valmistava Intel-yhtiö perustettiin Apollo-ohjelman innoittamana. Mitään teknisiä esteitä ei ollut sille, että Kuun jälkeen olisi jo 1980-luvulla laskeuduttu ihmisen voimin myös Marsiin. – Ainoa ongelma oli, että kun Kuuhun oli laskeuduttu, poliitikot ja suuri yleisö menettivät siihen kiinnostuksensa. Apollo 13:n jälkeen alettiin myös pelätä ihmisuhreja, Mäkinen sanoo. Apollo 17 jäi viimeiseksi kuulennoksi. Uusi avaruuskilpailu nostaa kiinnostusta Kuuta kohtaan Nyt Kuuhun on uusi innostus. Osin kyse on Intian, Kiinan ja Japanin välisestä avaruuskilpailusta. Pisimmällä on Kiina. Mäkinen ei yhtään ihmettelisi, jos kiinalaiset laskeutuisivat Kuuhun jo vuoden 2030 tienoilla. 2020-luvun puolivälissä Kansainvälisen avaruusaseman toimintaa muutetaan. Siellä yhteistyössä olevat Yhdysvallat, Kanada, Japani, Venäjä ja Eurooppa ovat kääntäneet nyt huomionsa Kuuta kiertävän avaruusaseman rakentamiseen. Presidentti Donald Trump halusi kautensa aluksi, että amerikkalaiset lentävät Marsiin. Kun Nasa ilmoitti, että tämä ei ole kovinkaan pian mahdollista, Trump valitsi kohteeksi Kuun. Varapresidentti Mike Pence ilmoitti toukokuussa, että amerikkalaiset laskeutuvat takaisin Kuuhun viiden vuoden sisällä. Artikkelin lähteenä on käytetty James R. Hansenin Armstrong-elämäkertaa ”First Man – The life of Neil. A. Armstrong” Syntyi Wapakonetassa Ohiossa 30.8.1930. Kuoli Cincinnatissa, Ohiossa 25.8.2012. Armstrong oli ollut jo lapsesta saakka kiinnostunut lentämisestä ja erityisesti lentokoneiden tekniikasta. Lentolupakirjan hän hankki jo 16-vuotiaana, ennen kuin hän sai luvan ajaa autoa. Opiskeli lentokoneinsinööriksi Purduen yliopistossa. Osallistui Korean sotaan laivaston lentäjänä. Hänen koneensa ammuttiin alas, mutta hän pelastui laskuvarjolla omien puolelle. Toimi koelentäjänä ja lensi muun muassa X-15-rakettilentokoneella, jolla kävi jo avaruuden rajoilla. Aloitti astronauttikoulutuksen yhtenä harvoista siviileistä vuonna 1962. Lensi avaruudessa Gemini 8 -aluksella vuonna 1966. Lento jouduttiin keskeyttämään telakoituneen aluksen alettua pyöriä holtittomasti. Ei käynyt enää avaruudessa historiallisen kuulennon jälkeen. Opetti Cincinnatin yliopistossa ilmailutekniikkaa vuoteen 1979. Osallistui Apollo 13:n ja Challenger-sukkulan turmien tutkintaan. Armstrong oli kahdesti naimisissa. Hänellä on kaksi poikaa.