Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Lähes joka korkeakouluun voi hakea ylioppilastodistuksella, myös lääkikseen – taktikointi alkaa heti lukion alussa

Lähes kaikkiin korkeakouluihin voi tämän kevään yhteishaussa hakea suoraan ylioppilastodistuksella. Valintakokeet kuitenkin säilyvät edelleen vaihtoehtona. –  Valtaosassa hakukohteita reilu puolet opiskelijoista valitaan todistuksella, mutta määrässä on eroja koulutusaloittain, kertoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Myös lääketieteelliset alat sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset aineet ovat nyt ensi kertaa mukana todistusvalinnassa. –  Tekniikka ja luonnontieteet ovat käyttäneet sitä jo pitkään. Kauppatieteisiin todistusvalinta tuli pari vuotta sitten ja oikeustieteelliseen vuosi sitten, Hyvönen kertoo. Todistusvalinnassa nimenomaan ylioppilaskirjoitusten tulokset eli ylioppilastutkinnon arvosanat ratkaisevat eikä lukion päättötodistuksen numeroita kysytä. Todistusvalinnan ulkopuolelle jäävät lähinnä vain taide-, kulttuuri- ja liikunta-alat sekä merenkulku. –  Esimerkiksi opettajankoulutuksessa järjestetään lisäksi soveltuvuuskokeita sekä todistusvalinnassa että pääsykokeissa pärjänneille, Hyvönen kertoo. Vuodesta 2016 lähtien korkeakoulujen on pitänyt varata osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Osuudet ovat yleensä 60– 80 prosentin välillä. – Osalla aloista todistusvalinnan paikat varataan kokonaan ensikertalaisille. Tämä käytäntö on esimerkiksi kauppatieteissä ja lääketieteessä, Hyvönen kertoo. Ensikertalaisia ovat ne, joilla ei ole tutkintoa tai vastaanotettua opiskelupaikkaa ennen vuoden 2014 syksyä. Näin pisteitä jaetaan Todistusvalinnassa pisteytettävien ylioppilastutkintoaineiden määrä vaihtelee koulutuksittain. Ammattikorkeakoulut käyttävät samaa pisteytystä kaikilla aloilla. Huomioitavia ylioppilastutkinnon aineita voi olla enimmillään kuusi. Kaikissa koulutuksissa annetaan pisteitä äidinkielestä, jonka lisäksi pisteytettäväksi voidaan määritellä matematiikka sekä yksi tai useampi reaaliaine tai kieli. Kukin koulutusala määrittelee itse, mistä aineista pisteitä annetaan. Pitkä matematiikka, äidinkieli ja korkeakoulun opiskelualan painottamat kaksi ainetta antavat eniten pisteitä. Todistusvalinnalle voidaan asettaa myös kynnysehtoja, esimerkiksi tietyn ylioppilaskokeen suorittaminen hyväksytysti tai määrätyllä arvosanalla. Hakija on mukana valinnassa vain, jos kynnysehdot täyttyvät. Esimerkiksi, jos koulutuksen kynnysehtona on kemian magna cum laude approbatur, hakijan on kirjoitettava kemia vähintään tällä arvosanalla. Kauppatieteissä todistuksella valittavien osuus on 60 prosenttia. Kynnysehtona on hyväksytysti suoritettu matematiikka, joko pitkä tai lyhyt. Pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä. Lääketieteeseen, hammaslääketieteeseen ja eläinlääketieteelliseen puolet opiskelijoista valitaan todistuksella. Valintaa varten on laadittu pistetaulukko. Pisteitä voi saada kuudesta aineesta, jotka ovat äidinkieli, kemia, biologia, pitkä tai lyhyt matematiikka. Korkeimmat pisteet saa pitkän matematiikan laudaturista. Lisäksi huomioidaan kaksi hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta, joista yksi voi olla fysiikka, yksi ainereaali tai yksi kieli. Jos useampi kuin yksi rajalla oleva hakija päätyy tasapisteisiin, katsotaan kenellä on pistetaulukon mukaan parhaat pisteet äidinkielessä, matematiikassa, biologiassa, kemiassa ja muissa aineissa – tässä nimenomaisessa järjestyksessä. Pisterajat korkealla Nähtäväksi jää, millä pistemäärällä lääkikseen pääsee sisään. –  On odotettavissa, että suosituilla aloilla todistusvalinnan pääsyrajat nousevat varsin korkealle, Hyvönen toteaa. Se ei varsinaisesti muuta mitään, sillä esimerkiksi viime vuonna lääketieteelliseen päässeistä 76 prosentilla oli kolme tai useampia eximia cum laude approbatur tai laudatur -arvosanoja. Sisään päässeistä 90 prosentilla oli pitkä matematiikka. – Toisaalta 5 prosentilla käytännössä pelkällä kokeella valituista ei ollut lainkaan L- ja E-arvosanoja. Lääketieteessä pääsykokeella valittavien osuus itse asiassa kasvaa, ennen se oli vain 40 prosenttia, Hyvönen huomauttaa. Oikeustieteelliseen valitaan todistuksella 40 prosenttia opiskelijoista. Pisteitä voi saada viidestä aineesta, jotka ovat äidinkieli ja neljä hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta. Pitkän matematiikan kirjoittaneet palkitaan jälleen, sillä eniten pisteitä saa sen laudaturista. Diplomi-insinöörikoulutukseen valitaan todistuksella jo 60– 80 prosenttia opiskelijoista. Kaikilla tulee olla pitkä matematiikka suoritettuna hyväksytysti. Maailma ei kaadu siihen, vaikka ylioppilaskokeissa syystä tai toisesta epäonnistuisi. – Pelkän valintakokeen mahdollisuus on edelleen olemassa, myös ylioppilaskokeiden uusimismahdollisuudet ovat lisääntyneet, Hyvönen toteaa. Syksystä 2019 lähtien ylioppilaskokelas on voinut uusia hylättyjä kokeita rajoituksetta. Vaihtoehtona valintakoe Valintakokeet ovat yhä selvemmin todistushaun vaihtoehto, sillä kokeilla sisään pyrkivien arvosanoja ei enää kysytä. –  Perinteisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, on luovuttu, Hyvönen kertoo. Myös valintakokeita on kevennetty. Ennakkoon päntättävistä kirjoista on luovuttu kokonaan tai materiaalia on vähennetty, ja se julkaistaan vasta noin kuukautta ennen valintakoetta. Koe voi perustua myös lukion oppimääriin. Näin on pyritty helpottamaan abikevään luku-urakkaa. Viime vuosina vain yksi kolmesta uudesta ylioppilaasta on jatkanut opintojaan suoraan ylioppilastutkinnon jälkeen. Uudistuksella on myös haluttu viedä markkinat kalliilta ja eriarvoistavilta valmennuskursseilta, joiden käyttö oli yleistä varsinkin oikeustieteen, lääketieteen ja kauppatieteiden alalla. Opiskelijan ei tarvitse valita, hakeeko hän todistuksella vai valintakokeella. Lähtökohtaisesti hakija on mukana molemmissa. –  Jos hakijalla on ylioppilastodistus, hän osallistuu automaattisesti todistusvalintaan. Valintakokeisiin ei yleensä erikseen kutsuta, eivätkä kaikki osallistu niihin, Hyvönen toteaa. Ihannetapauksessa todistusvalinnan tulokset ovat ainakin ykköshakukohteen osalta selvillä jo muutamaa päivää aikaisemmin kuin valintakokeet alkavat. Jos todistushaussa on tärpännyt, valintakokeen voi jättää väliin. Opiskelijavalinnat Pisteytys on johtanut taktikointiin – ”Ylioppilaskirjoituksista on tullut uudet pääsykokeet" Rellun ylioppilaskokelaat ihmettelevät etenkin sitä, miksi pitkästä matematiikasta annetaan lähes kaikissa aineissa eniten pisteitä. Tampereen lyseon lukiosta eli Rellusta tänä keväänä valmistuvat ylioppilaskokelaat löytävät korkeakoulujen opiskelijavalinnasta edelleen paljon parannettavaa. – Nykysysteemistä hyötyvät ne, joilla on hyvät paperit. Vanha järjestelmä oli mielestäni parempi ja reilumpi, toteaa Maria Aho . Nuoret ihmettelevät etenkin sitä, miksi pitkästä matematiikasta annetaan lähes kaikissa aineissa eniten pisteitä. Matematiikasta palkitaan, vaikka pyrkisi yhteiskuntatieteelliseen tai oikeustieteelliseen. – Yhteiskuntatieteelliseen pyrkiville pitäisi antaa eniten pisteitä yhteiskuntaopista ja historiasta, mutta nyt fysiikastakin saa enemmän pisteitä kuin historiasta, Aho kuvaa. – Ja miksi oikeustieteelliseen saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin äidinkielestä, kysyy Otto Mäntyniemi . Mäntyniemi aikoo pyrkiä lukemaan lakia, mutta on jo henkisesti valmistautunut menemään valintakokeeseen. – Viime vuonna Helsingin oikeustieteelliseen pääsi, jos oli kirjoittanut vähintään kolme ällää ja yhden eximian. Kirjoitin jo syksyllä pari magnaa, joten tiedän jo nyt, että todistuksella en tule pääsemään sisään. Kirjoituksia uusitaan Todistusvalinnan pisteytyskäytäntö on johtanut taktikointiin. – Valitsin jo lukion ensimmäisellä pitkän matematiikan, fysiikan ja biologian, koska niistä saa parhaat pisteet, Vilja Huhtamäki kertoo. Osa käy korottamassa ylioppilastutkinnon arvosanojaan niin kauan, että pääsee todistuksella sisään. Jotkut lukevat näin kirjoituksiin kolme, neljäkin kertaa. – Ylioppilaskirjoituksista on tavallaan tullut uudet pääsykokeet. Samalla valmennuskurssit ovat siirtyneet ylioppilaskirjoituksiin, Joose Janatuinen sanoo. Kansainvälisen IB-linjan opiskelijoilla on kirjoitukset vasta toukokuussa, kun valintakokeet ovat kesäkuussa. – Siinä välissä ei ehdi lukemaan, joten toivottavasti kokeissa kysytään enemmän tietojen soveltamista kuin ulkoa osaamista, sanoo Josefina Granat . Opinto-ohjaaja Seppo Linnaranta pitää todistusvalintaa puutteistaan huolimatta tervetulleena uudistuksena. – Kannan huolta aivovuodosta. Koulutamme täällä hyviä tyyppejä, mutta varsinkin IB-linjalta tosi moni lähtee ulkomaille opiskelemaan, kun Suomen pääsykoesysteemi on niin raskas. Ulkomailla useimpiin yliopistoihin pääsee papereilla sisään, ja karsinta tapahtuu vasta myöhemmin. Kevään toisessa yhteishaussa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2020 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin. Hakea voi enintään kuuteen koulutukseen, jotka hakija asettaa hakulomakkeella mieluisuusjärjestykseen. Hakijalle tarjotaan vain yhtä opiskelupaikkaa. Hän voi ottaa vain yhden opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Hakuaika on 18.3.– 1.4.2020. Todistusvalintojen osalta tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 27.5.2020. Muiden kuin todistusvalintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 8.7.2020. Hakijan otettava opiskelupaikka vastaan viimeistään 15.7.2020 klo 15.00. Varasijoilta hyväksyminen päättyy 31.7.2020 klo 15.00. Mahdolliset yhteishaun lisähaut järjestetään 3.8.–26.8.2020. Korkeakoulu päättää lisähaun kestosta. Syksyn yhteishaussa haetaan korkeakoulujen keväällä 2021 alkaviin koulutuksiin. Hakuaika on 2.9.–16.9.2020. Lähde: Opintopolku.fi