Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Korona kouraisi Karhuja kevyellä kädellä – Friitala-talon päätös säästi konkurssilta

Karhujen edustusjoukkue oli sekaisin viime syksynä. Useat runkopelaajat lopettivat tai siirtyivät muualle pelaamaan, kun porilaisjoukkue putosi salibandyliigasta. Divarikauden ensimmäisissä kotipeleissä kävi vain reilun sadan hengen yleisömääriä ja negatiivinen kierre riivasi seuraa. Pikku hiljaa kokeneet pelaajat palasivat yksi toisensa jälkeen pelastamaan Divarin hännillä rimpuillutta joukkuetta. Paluumuuttaja Matti Vapaniemen siirto Sveitsin pelivuosien jälkeen kasvattajaseuraan oli viimeinen niitti uskottavuuden palauttamiselle. Joukkue alkoi voittaa ja nousi lähelle playoffs-paikkaa. Yleisömäärä nelinkertaistui alkukaudesta. Karhujen vaiherikas kausi päättyi sarjapaikan säilyttämiseen ennen koronakurimuksen alkua, eivätkä pandemian vaikutukset ehtineet iskeneet seuraan juuri ollenkaan. – Liigasta putoaminen oli kova paikka. Se näkyi negatiivisena kierteenä syksyllä oikeastaan koko seurassa, mutta meininki kääntyi positiiviseksi kauden lopussa, hallituksen puheenjohtaja Ville Pietilä sanoo. Ainoa toistaiseksi merkittävä koronavaikutus seuralle tuli juniorien, ja siellä ennen kaikkea A-nuorten puolelta. Hyvän nousumahdollisuuden omannut joukkue jäi salibandyliiton päätöksellä ensi kaudeksi 1. divisioonaan nousukarsintojen jäädessä kesken. Paikka A-nuorten SM-sarjassa olisi ollut tärkeä pelaajapolkua ajatellen. – Totesimme edelliskauden jälkeen, että oma pelaajatuotantomme pitää saada paremmaksi ja juniorityö entistä parempaan kuntoon, että saamme sitä kautta jatkossakin pelaajia edustukseen. Valmennuspäällikkö Mikko Lehti on tehnyt junioripuolen parissa hienoa työtä puolitoista vuotta, Karhujen hallituksen jäsen Juha Järvi kehuu. Vuokranmaksu keskeytyi Seuran edustusjoukkue on ensi kaudeksi jo lähes valmis. Puheenjohtaja Pietilän mukaan tulijoita olisi joukkueeseen enemmän kuin heitä pystyy ottamaan. – Meillä olisi 2–4 pelaajasopimusta enemmän ilman koronaa. Neuvotteluja on hidastettu, kun yhtään lisäkuluja ei ole uskallettu tehdä tässä tilanteessa. Kuitenkaan kukaan viime kauden pelaajista ei ole sanonut, ettei jatka. Muutamalla oli ulkomaat mielessä, mutta ne ajatukset ovat luultavasti nyt jääneet taka-alalle, Pietilä veikkaa. Karhujen talouden kannalta oleellinen asia on Friitala-talon päätös olla perimättä seuralta vuokraa koronakriisin aikana. Juniorien ahkerasti käyttämän areenan vuokria olisi käytännössä mahdoton kuitata ilman pelaajilta perittäviä kuukausimaksuja. Friitala-talo lopetti vuokran perimisen heti, kun koronarajoitukset astuivat voimaan ja on luvannut pitää linjansa siihen saakka, kun harjoittelua on taas turvallista ja luvallista jatkaa ryhmissä. – Siitä todella iso kiitos Friitala-talolle. Vuokrien maksaminen tässä tilanteessa olisi ajanut meidät konkurssiin, talousasioista vastaava Juha Järvi uskoo. Ensi kausi vielä urheilutalossa Porin urheilutalo puolestaan on Karhujen käytössä vielä tulevan kauden, mutta sen jälkeen se menee remonttiin ja pakottaa seuran etsimään itselleen uuden pelipaikan. Tällä hetkellä vahvin ehdokas seuraavan kauden pelipaikaksi on uusi Itätuulen sali Sampolassa, mutta se ei täytä kaikilta osin liiton vaatimuksia. Yleisökapasiteettikin putoaisi kolmeensataan ja pukutilojen kanssa tulisi ongelmia. Karhut toivookin, että urheilukeskukseen kaavailtu palloiluhallihanke saa tuulta siipiensä alle. Sinne rakentuisi nykyisen suunnitelman mukaan kolme samankokoista kenttää kuin urheilutalossa on. Seura on perustanut työryhmän strategiaprosessiin, jonka tavoitteena on luoda missio, jotta kaikki organisaatiossa tietävät, mitä Karhut haluaa olla. – Ei riitä, että tavoite on olla Satakunnan paras salibandyseura, koska sitä me jo olemme. Tavoitteen täytyy olla korkeammalla, lähempänä Suomen terävintä kärkeä, Järvi linjaa. Uusia virikkeitä Raumalta Karhuilla ei ole ollut korona-aikana ollenkaan ohjattua toimintaa. Valmentajat lähettävät pelaajilleen harjoitusohjeita kaikissa ikäluokissa. Edustusjoukkueen päävalmentaja Pekka Nylund tietää, että osa hänen pelaajistaan on harjoitellut yksin, osa parin kolmen hengen pienryhmissä. Nylund on ollut mukana laatimassa tarkkaa treenisuunnitelmaa, jonka pääarkkitehteina ovat häärineet fysiikasta vastaavat valmentajat Juhani Honkavuo ja Aapo Tamminen . Seuran suunnitelma oli laittaa joukkue fyysisesti parempaan kuntoon kuin koskaan aiemmin. Siksi se pani erityisen paljon paukkuja fysiikkavalmennukseen. – Harjoittelusta tulikin sitten NHL-tyylistä, jossa pelaajilla on iso vastuu. Whatsappin kautta pelaajat kyllä saavat hyvin moderneja ohjeita ja videoita, ja uskon, että porukka on motivoitunut laittamaan itsensä kovaan kuntoon ennen uuden kauden alkua, päävalmentaja Nylund sanoo. Rauman SalBasta apuvalmentajaksi tullut Jani Rajala on pääasiallisesti A-nuorten päävalmentaja, mutta Nylund sanoo kaksikon käyneen hyviä keskusteluja ensi kauden pelitaktisista asioista. He haluavat luoda yhtenäisen pelisysteemin A-nuoriin ja edustukseen. – Jani on tuonut ulkopuolisia näkemyksiä ja hyviä virikkeitä seuraan.