Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sinivalo yöaikaan voi aiheuttaa masennusoireita – Tutkijat selvittivät, mitä väärään aikaan hohkaava valo saa elimistössä aikaan

Ihminen tarvitsee valoa selviytyäkseen, kuten valtaosa lajeista. Öinen altistuminen valolle voi kuitenkin tehdä mielialallemme hallaa. Valo yöllä häiritsee sisäistä kelloamme, sillä valo on nisäkkäillä ensisijainen ulkoinen vuorokausirytmin tahdistaja. – On paljon näyttöä siitä, että yöllinen valolle altistuminen vaikuttaa negatiivisesti mielialaan riippumatta ihmisen iästä, sanoo tutkijatohtori Ilona Merikanto Helsingin yliopistosta. Sekä sähköisten laitteiden yöllinen käyttö että ulkoa tuleva valosaaste onkin tutkimuksissa yhdistetty masennusoireisiin. Nyt tutkijat ovat selvittäneet mekanismin, jolla yöllinen sinivaloaltistus vaikuttaa mielialaan ainakin hiirillä. Nature Neuro­science -tiedelehdessä julkaistu tutkimus saattaa tarjota tietoa myös yöllisen valoaltistuksen vaikutuksista ihmisiin. Sininen valo on lyhyen aallonpituuden valoa, jota saamme runsaasti auringostakin. Älylaitteet kuitenkin säteilevät erityisesti juuri sinistä valoa. Hiiret altistettiin yöllä sinivalolle kolmen viikon ajan kahdeksi tunniksi kerrallaan. Jyrsijöille kehittyi altistuksen aikana masennuksen kaltaisia oireita. Hiirillä ne ilmenivät niin, että eläimet eivät himoinneet enää sokeria aiempaan tapaan ja niiden pakoreaktio heikkeni. Masennuksen kaltaiset oireet kestivät kolme viikkoa sen jälkeen, kun öinen altistus sinivalolle oli lopetettu. Aivojemme pääkellona toimii hypotalamuksessa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake. Se saa syötettä silmän verkkokalvolla sijaitsevista ganglio­soluista ja niiden välittämästä melanopsiinihormonista. Gangliosolut ovat erityisen herkkiä sinivalolle, jota ihminen ja muut nisäkkäät käyttävät vuorokausirytmin tahdistukseen. – Vuorokausirytmin tahdistusreitillä on välillisiä vaikutuksia mielialaan. Jos sinivalolle altistuu systemaattisesti väärään aikaan eli illalla tai yöllä, sillä on vaikutuksia elimistön monimutkaiseen molekulaariseen kellojärjestelmään, Merikanto sanoo. Tämä kellojärjestelmä välittää kehossa edestakaisin viestejä, jotka liittyvät vuorokausirytmin tahdissa kulkeviin fysio­logisiin toimintoihin ja käyttäytymiseen, kuten univalve­rytmiin ja hormonaalisiin toimintoihin. Tämä vaikuttaa välillisesti mielialan säätelyyn. Tuoreissa tutkimuksissa on kuitenkin löytynyt uusi hermostollinen reitti, jolla sinivalo vaikuttaa suoraan mielialaan. Verkkokalvolta välittyy melanopsiinihormonia myös talamuksessa sijaitsevalle aivo­alueelle, Cell-tiedelehdessä julkaistu tutkimus kertoi jo kaksi vuotta sitten. Tämä talamuksen alue on yhteydessä mielialaa sääteleviin keskuksiin, hiiri­kokeet osoittivat. Nyt julkaistu Nature Neuro­sciencen artikkeli vahvistaa löydöksen. Tutkijat selvittivät, että yhteys jatkuu edelleen aivojen palkitsemisjärjestelmään. Tarkemmin sanoen reitti kulkee verkkokalvon gangliosoluista talamuksen perihabenulaariseen tumakkeeseen ja sieltä mielihyvään vahvasti liittyvään accumbens-tumakkeeseen. – Uutuusarvo painottuu siihen, miten pitkä systemaattinen altistus masennuksen kaltaisten oireiden alkamiseen hiirillä tarvittiin. Se oli kolme viikkoa. Myös ajoitus oli tärkeä, Merikanto sanoo. Tutkijat havaitsivat, että sinivalo aktivoi kyseisen hermostollisen yhteyden öisin paljon vahvemmin kuin päiväsaikaan. Kun tutkijat estivät reitin toiminnan, myös yöllisen sinivalon aiheuttama masennuksen kaltainen käytös loppui. Vielä ei voida sanoa, onko tismalleen sama reitti nähtävissä myös ihmisillä. Se kuitenkin tiedetään, että jos ihminen altistuu järjestelmällisesti sinivalolle ja muutenkin kirkkaalle valolle väärään aikaan, vaikutukset alkavat näkyä toimintakyvyssä, tehokkuudessa, mielialassa ja jaksamisessa, Merikanto sanoo. Kun yöllinen sinivaloaltistus muokkaa vuorokausirytmiä, elimistö alkaa saada ristiriitaisia tahdistussignaaleja, sillä päivän ja yön vaihtelu ulkoisessa ympäristössä tuottaa elimistölle yhä samoja ärsykkeitä kuin ennenkin. – Se on elimistölle tosi raskasta, Merikanto sanoo. Hetkellisesti ihminen pystyy kuitenkin kestämään tilannetta, jossa vääriä signaaleita tulee väärään aikaan. Se, milloin pidempään jatkuvat muutokset alkavat merkittävästi näkyä toimintakyvyssä, on yksilöllistä. Sinivalolle altistuminen kannattaa Merikannon mukaan ajoittaa aamu- ja päiväsaikaan. Yötä varten on hyvä alkaa rauhoittua ainakin pari tuntia ennen aiottua nukahtamisajankohtaa. Kokonaan kännykän tai tabletin käyttöä ei silti iltaisin tarvitse lopettaa. Olisi kuitenkin tärkeää käyttää sinivalosuodatinta. Sellainen löytyy nykyisin lähes kaikista kännyköistä, ja sen voi säätää kytkeytymään automaattisesti päälle tiettyyn kellon­aikaan. Sinivalosuodattimia myydään tietokoneen näytöillekin. Sinivalosuodatinta on hyvä käyttää 3–4 tuntia ennen suunniteltua nukahtamisaikaa, Merikanto sanoo. Silläkin on merkitystä, mitä älylaitteilla illalla tekee. Merikanto kollegoineen on selvittänyt älylaitteiden käytön vaikutuksia nuorten uneen. Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että sosiaalinen media aktivoi aivoja eri tavalla kuin esimerkiksi kirjan lukeminen. Älylaitteen äärellä voi siis myös rauhoittua ennen nukkumaanmenoa, jos lukee romaania sinivalosuodatin päällä.