Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Uudenmaan eristyksen jatkosta tietoa tänään – näin eristyksen purkaminen vaikuttaisi

Hallitus ilmoittaa tänään keskiviikkona, jatketaanko Uudenmaan eristystä. Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus neuvotteli eristyksestä tiistaina yli yhteentoista asti illalla Säätytalolla, muttei vielä tiedottanut päätöksestään. Lännen Median saamien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eivät suosittele sulun jatkamista, koska Uudenmaan tartuntatilanne ei eroa enää merkittävästi muusta Suomesta. Esimerkiksi Länsi-Pohjassa eli Kemin ja Tornion alueella koronavirustartuntoja on väestöön suhteutettuna lähes yhtä paljon kuin Uudellamaalla. Osa asiantuntijoista ja politiikoista kannattaa eristämisen jatkamista, koska he uskovat, että sulun purkaminen mahdollistaa koronaviruksen leviämisen voimakkaammin muualle Suomeen. Viime viikolla pääministeri Marin kertoi, ettei Uudenmaan eristämiselle ole enää välttämättä riittäviä perusteita. Jos Uudenmaan eristystä ei jatketa, se loppuun sunnuntaina 19. huhtikuuta. Uusimaa suljettiin maaliskuun lopussa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä, jotta koronavirus ei leviäisi Uudeltamaalta voimakkaammin muualle Suomeen. Valmiuslain 118 pykälän mukaan hallitus voi rajoittaa ihmisten liikkumista, jos se on välttämätöntä ihmisten henkien tai terveyden suojelemiseksi. Eristämisen perusteena ollut ehto välttämättömyydestä ei enää mahdollisesti täyty. Rajoituksista päätettäessä perustuslakivaliokunta totesi, että kansalaisten vapaan liikkumisen estämisessä on kyse erittäin oleellisesta puuttumisesta perusoikeuksiin. Suomen keinot varsin mittavat ja kovat Virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta painottaa, että yksilöiden omilla torjuntakeinoilla pidetään koronavirusta enemmän loitolla kuin Uudenmaan eristämisellä. Lähteekö koronavirus leviämään Uudeltamaalta muualle Suomeen? Julkunen huomauttaa, että tautitapauksia on jo nyt ympäri Suomea. – Enemmän on kyse siitä, miten hyvin yksittäiset ihmiset noudattavat tartunnan torjuntakeinoja. Virusopin professori luettelee vielä ne neljä tärkeää keinoa: hyvä käsihygienia, oikea yskimishygienia, fyysisen etäisyyden ylläpito erilaisissa tilanteissa ja kotona sairastaminen. – Pidä vähintään puolitoista metriä tai kaksi metriä etäisyyttä toisiin ihmisiin. Biotieteiden tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta puolestaan toteaa, että vielä ei tiedetä, miten iso vaara viruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle Suomeen voi olla. Kysymys on käytännössä siitä, miten ihmiset alkavat liikkua Uudeltamaalta muualle. Aivelo ei tiedä, onko sellaista koottua tietoa edes olemassa. Ilkka Julkusen mukaan Suomen keinot estää tartuntojen leviämistä ovat jo nyt kaikkiaan varsin mittavat ja kovat. – Suuret yleisötilaisuudet on peruttu ja koulut ovat kiinni, eli luonnollista kontaktia ei pääse tapahtumaan. Suomessa on jo käytössä ne kaikkein tehokkaimmat yksilötason toimenpiteet. Tartuntojen lukumäärä ei kerro oikeaa kuvaa epidemiasta Ratkaisevaa ja keskeisintä Uudenmaan sulun purkamisessa on Tuomas Aivelon mukaan se, kuinka hyvin tartuntaketjuja nyt tiedetään Uudellamaalla. – Jos on paljon tunnistamattomista lähteistä tulevia tartuntaketjuja, eli ei tiedetä, missä leviäminen jatkuu, silloin on ihan järkeenkäypää jatkaa rajoitusta. Jos taas tiedetään ketjuja hyvin, voidaan eristys purkaa. Epidemian alkuvaiheessa tartunnan lähteitä jäljitettiin ja niistä kerrottiin, mutta näin ei ole enää viime aikoina juuri tehty. Aivelo huomauttaa, että pelkästä tartuntojen lukumäärästä ei pysty päättelemään yhtään mitään. – Johtuuko määrän kasvu, että testataan enemmän porukkaa? Luku ei siis kerro juuri mitään. Ilkka Julkusen mukaan on kuitenkin tärkeää, kuinka paljon uusia tapauksia nähdään Uudellamaalla ja muualla Suomessa suhteutettuna väestömäärään. – Uusien tapausten määrä heijastaa, kuinka paljon on vakavia tapauksia, ja se on mielestäni oleellinen mittari. Julkusen mukaan uusia tautitapauksia on katsottava useiden viikkojen ajalta, koska tapaukset ovat yleensä hitaita. – Sitten on hyvä nähdä analyysia tai arviota, kuinka tehokas tämmöinen rajojen sulkeminen on, mutta tällaista analyysia on erittäin vaikea tehdä, Julkunen myöntää. Myös Julkusen mielestä testien määrä vaikuttaa diagnoosien määrään. Julkusen tiedossa on, että esimerkiksi Husin alueen Huslabissa on siirrytty diagnostiikassa kolmivuorotyöhön ja Tyksin Tykslabissa kaksivuorotyöhön. – Tämän hetken tieto on, että tautitapaukset eivät ole lähteneet dramaattisesti nousuun. "Tautia on jo ympäri Suomea" Minne uusi tautikeskittymä voisi syntyä Uudenmaan jälkeen, kun ihmiset lähtevät liikkeelle? Virusopin professori Ilkka Julkunen toteaa, että sitä on täysin mahdotonta arvioida. Julkusen mukaan Uudenmaan rajojen aukaiseminen tuskin aiheuttaa ryntäystä muualle Suomeen. Hän painottaa, että jos tartunnan välttämiskeinot ovat toiminnassa muuten, infektioriski ei merkittävästi kasvaisi. – Tautia on jo ympäri Suomea, hän toteaa edelleen. Entäpä mökille meno? Julkunen pohtii, että ei kukaan viitsi flunssaisena edes lähteä Uudeltamaalta mökille tähän aikaan vuodesta. Terveenä taas tautia ei tartuta. Tuomas Aivelo muistuttaa, että paikallisessa kaupassa käyminen on kuitenkin vähän isompi riski kuin vain mökillä oleminen – mutta kuinka paljon isompi, sitä ei tiedetä. Yksilö on vastuussa kaikkein eniten siitä, miten koronaviruksesta aiheutuva covid-19-sairaus leviää. Julkunen painottaa, että THL on ohjeistanut, miten yksilötasolla tartunnan leviämistä estetään. – Tämä on juuri se, mitä nyt voidaan tehdä, kun meillä ei ole vielä rokotteita eikä hyvää lääkehoitoa. Eristyksellä on ollut vain vähän vaikutusta talouteen Uudenmaan sulkemisella ei ole ollut juuri merkitystä Suomen talouteen, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju . Vaikutukset ovat jääneet hyvin vähäisiksi, koska rajoitukset eivät ole koskeneet työmatka- ja tavaraliikennettä. Yksittäisille paikkakunnille rajoituksella on voinut olla taloudellisia seuraamuksia. – Uudenmaan eristämisellä on ollut varmasti merkittävä vaikutus paikallisella tasolla ja yksittäisten kauppiaiden näkökulmasta, muttei koko maan talouden kannalta, Kangasharju sanoo. Hän muistuttaa, että taloudellinen isku ei ole mökkipaikkakunnille välttämättä kovinkaan suuri, koska Uudenmaan sulku lähinnä siirtää ihmisten mökkiremonttien ajankohtaa, ei poista sitä. – Se raha tulee osittain joka tapauksessa. Se ajoittuu tämän takia eri tavalla. Rajoitusten purkamisessa pitää olla varovainen Kangasharjun mielestä Uudenmaan eristämisen jatkaminen ei ole uhka Suomen taloudelle, koska muilla rajoitustoimilla, kuten ravintoloiden sulkemisella, on ollut talouteen selvästi suurempi vaikutus. Taloustieteellisestä näkökulmasta katsottuna Kangasharju kannattaa Uudenmaan eristyksen lopettamista. – Se olisi symbolisesti ja psykologisesti tärkeää, kun havaitaan, että olemme saavuttaneet rajoitusten lakipisteen ja pikku hiljaa niitä päästää purkamaan. Toisaalta vaarana on, että jos koronaviruksen aiheuttamia rajoituksia puretaan liian aikaisin, epidemia saattaa pahentua. Kangasharju pitää psykologisesti vaikeana tilannetta, jossa rajoituksia ensin puretaan ja sitten otetaan uudelleen käyttöön. Sen takia rajoitusten purkamisessa pitää olla varovainen. – Jos rajoituksia pitää asettaa uudelleen, se koettelee kansaa. Uudenmaan sulku vaarantaa riskiryhmässä olevia Uudenmaan eristämisen jatkamista arvioidaan samoilla perusteilla kuin muutama viikko sitten, jolloin sulkua valmisteltiin, sanoo julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen . – Kysymys on välttämättömyydestä, oikeasuhteisuudesta ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta, Rautiainen sanoo. Hän ei pysty tällä hetkellä arvioimaan, täyttyvätkö välttämättömyys- ja oikeasuhteisuusperusteet, koska hallitus ei ole vielä kertonut näkemystään epidemian tämän hetken tilanteesta. Rautiainen kritisoi hallitus siitä, ettei se ole antanut riittävästi tietoa rajoitustoimien taustalla olevista asioista, mikä vaikeuttaa päätösten oikeudellista arviointia. Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on todennut, ettei hallitus ole antanut sille riittävästi tietoa rajoitusten taustalla olevista asioista. Otettiinko riskiryhmässä olevat riittävästi huomioon? Erityisen tärkeänä Rautiainen pitää riskiryhmässä olevien suojelua siinä vaiheessa, kun hallitus tekee uusia päätöksiä. Saman asian hän nosti esiin reilu kaksi viikko sitten yhdessä ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin kanssa, kun Uuttamaata oltiin sulkemassa. Rautiainen ja Scheinin katsoivat blogikirjoituksessaan tuolloin, että riskiryhmässä oleville pitäisi tarjota mahdollisuus evakuoida itsensä tai tarjota heille tehokkaita tukitoimia, joiden avulla he voisivat jatkaa arkielämää ilman tartuntariskiä. Rautiaisen ja Scheininin mukaan Uudenmaan sulkeminen vaarantaa riskiryhmässä olevia ja heidän suojaamisekseen pitäisi tehdä enemmän. – Kaiken julki tulleen perusteella tämä tarve on entisestään kasvanut. Hän esittääkin kysymyksen, otettiinko haavoittuvassa asemassa ja riskiryhmässä olevien terveys riittävästi huomioon, kun Uusimaa eristettiin ja pitäisikö suojaustoimia tehostaa, jos Uudenmaan eristystä jatketaan. Riskiryhmässä olevien suojaamista pitäisi Rautiaisen mukaan parantaa Uudenmaan alueen lisäksi myös Kainuussa ja Länsi-Pohjassa, joissa koronavirustartuntojen määrä on kasvanut huolestuttavasti.