Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Kokemäen perunajauhotehtaalla uskotaan kasviproteiinibuumiin – Tehdas saattaa jalostaa jo ensi vuonna jopa 200 tonnia härkäpapuproteiinia

Joskus vaan osaset tuntuvat loksahtelevan kohdalleen. Siltä ainakin tuntuu, kun kuuntelee Kokemäen perunajauhotehtaana tunnetun Finnamylin toimitusjohtaja Ossi Paakkia ja tuotantojohtaja Tauno Henttistä , kun he esittelevät tehtaan uusia suunnitelmia. Finnamyl aikoo aloittaa ensi vuoden tuotantokauden tehtaalla jo toukokuussa, kun perinteisesti käyntikausi on syksyllä kolmen kuukautta. Vuosien kehitystyö on tuottanut tulosta ja tehtaan tuotantokausi aloitetaan tärkkelysperunan sijaan härkäpavulla. – Toisin kuin perunassa, härkäpapu otetaan tuotantoon elintarvikekelpoisen kasviproteiinin tuottamiseksi. Perunaraaka-aineen päätuotehan tehtaalla on tärkkelys (perunajauho), joskin olemme onnistuneet hyödyntämään myös sivutuotteena syntyvän proteiinin sekä kuitumassan. Tähän asti perunaproteiinia on käytetty rehuksi. Härkäpavun proteiinijalostus palvelee myös tavoitetta puhdistaa perunaproteiini elintarvikekelpoiseksi. Härkäpavun proteiinin jalostaminen on edennyt niin pitkälle, että ensi keväänä on tarkoitus käynnistää koetoiminta. Sitä varten on haettu aluehallintoviranomaiselta koetoimintalupaa. Vaikka määrät ovat huomattavasti perunaa vähäisempiä, mistään pikkunäpertelystä ei koetoimintakaan ole. – Tarkoituksemme on ajaa härkäpapua kolmessa vuorossa. Olemme tehneet hankintasopimukset niin, että raaka-ainetta riittää touko–heinäkuulle, mikäli tuotanto ja kysyntä kohtaavat, Tauno Henttinen sanoo. Tämä tarkoittaa luonnollisesti myös merkittävää paikallista työllistämistä, kun 5-vuorotyölista vaatii tekijänsä aiemman 90 vuorokauden sijaan noin kaksi kertaa pidemmäksi ajaksi. Myös raaka-aine , eli härkäpapu on paikallista. Finnamyl ei osta sitä suoraan tuottajilta, vaan yhteistyökumppani löytyi läheltä. Suomen Viljava Oy:llä on käsittelylaitos ja varastot lähietäisyydellä Risteellä. – Ennen proteiiniksi jalostamista härkäpapu täytyy kuoria ja jauhaa. Meillä ei ole sellaisia tuotantojärjestelmiä tai varastoakaan. Viljavalla on. Näin saamme suomalaisen raaka-aineen läheltä valmiina tuotantoon, emmekä tarvitse suuria investointeja tehtaallemme, Henttinen sanoo. Tärkkelysperunan sivutuotteena syntyvän proteiinin jalostukseen soveltuva tuotantolaitos valmistui tehtaalle vuonna 2015. Sama laitteisto käy pienin muutoksin härkäpapuproteiinin valmistukseen. Henttinen uskoo, että kokemuksen karttuessa kaksi viikkoa riittää hyvinkin tuotantosuunnan vaihtamiseen härkäpavusta perunaproteiiniin. – Nämä lajit tukevat hyvin toisiaan myös gluteenittomuutensa vuoksi. Viljoja ei tämän vuoksi samassa tehtaassa voi käsitellä, Ossi Paakki sanoo. Miehet uskovat vahvasti, että kasviproteiini on tulevaisuuden menestyjä. Paine eläinproteiinien korvaaminen kasviproteiineilla jo ilmastopoliittisin syin kiihtyy yhä. Siksi elintarvikkeiden raaka-aineeksi soveltuvalla härkäpapuproteiinilla luulisi olevan kysyntää. Härkäpapuproteiinituotannon sivutuotteina syntyvät härkäpaputärkkelys ja härkäpapukuitumassa saadaan hyödynnettyä nekin. Tärkkelystä voidaan käyttää esimerkiksi teollisissa prosesseissa kuten perunatärkkelystä, kuitumassa taas käy rehusta. Ensi alkuun määrät ovat perunaan verraten pienehköjä. Ensi vuonna on tarkoitus jalostaa korkeintaan 200 tonnia härkäpapuproteiinia, jonka sivutuotteena syntyy yli 400 tonnia härkäpaputärkkelystä ja yli 1 000 tonnia härkäpapukuitumassaa. Vertailun vuoksi tärkkelysperunaa käyntikaudella laitos käsittelee 100 000 tonnia, josta perunaproteiinia irtoaa 1 200 tonnia. Osa tästäkin valmistetaan jo elintarvikekelpoisena.