Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kahtena syksynä ammuttavista valkoposkihanhista saisi kymmeniä tuhansia ruoka-annoksia – Tiedätkö mitä linnuille todellisuudessa tehdään?

Satovahinkojen estämiseksi ammuttavista valkoposkihanhista voi kertyä kahtena syksynä suuri määrä ruhoja. Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi maanantaina poikkeusluvat, joiden perusteella hanhia voidaan tappaa Itä-Suomessa tänä ja ensi syksynä 3 555 yksilöä. Jos luvat käytetään kokonaisuudessaan, valkoposkihanhia ammutaan siis yhteensä 7 110. Kun yksi lintu painaa pari kiloa, kertyisi ihmisravinnoksi sopivia ruhoja peräti 15 tonnin verran. Vaikka valkoposkihanhia ammutaan maatalouden suojaamiseksi, olisi eettisesti perusteltua käyttää hanhet ruokana. Lautaselle linnut eivät kuitenkaan päädy – ainakaan luvallisesti. Reilusti ravinnoksi kelpaavaa Hanhipaisti on monien arvostamaa riistaherkkua. Esimerkiksi merihanhia on 2010-luvulla ammuttu 3 000 - 8 900 yksilöä vuodessa ja kanadanhanhia kutakuinkin saman verran. Valkoposkihanhi on kuitenkin edellisiä lajeja selvästi pienempi ja kooltaan lähempänä metsähanhea. Yhdestä metsähanhesta saa monien lähteiden mukaan ruokaa kuudelle tai jopa kymmenelle hengelle. Paistin lisäksi kivipiira, sydän ja maksa sekä rasva kelpaavat ihmisravinnoksi – joskaan kaikki hanhenmetsästäjät eivät niitä suosi. Kahtena syksynä Itä-Suomen viljelysalueilta ammutaan valkoposkihanhia määrä, joka metsähanheen rinnastettuna riittäisi 40 000 - 60 000 riistaruoka-annokseen. Valkoposkihanhi ei ole Suomessa riistalaji Luvallisestikaan ammuttuja valkoposkihanhia ei kuitenkaan saa pistää pataan. Syynä ovat lainsäädännön asettamat rajoitukset. Riistalajit kuuluvat Suomessa maanomistajalle. Valkoposkihanhi ei ole riistalaji, joten satovahinkojen estämiseksi ammuttavat linnut eivät ole maanomistajien, lupia saaneiden viljelijöiden tai heidän valtuuttamiensa metsästäjien omaisuutta. Rauhoitettuja lintuja ei saa myöskään pitää hallussaan. Sen kieltää luonnonsuojelulain 49. pykälä, joka samalla estää lintujen hyödyntämisen. Jopa tuhannet hanhet päätyvätkin hävitettäviksi. – Ammutut valkoposkihanhet on päätöksissä velvoitettu hautaamaan tai polttamaan, kertoo ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ely-keskuksesta. Hautaan, uuniin tai pelotteeksi pellolle Poikkeuslupia myönnettiin 115 hakijalle. He joutuvat hävittämään kahden syksyn aikana jopa 15 tonnia hanhien ruhoja joko polttamalla "tarkoitukseen sopivissa uuneissa" tai kaivamalla maahan. Ammutuista linnuista on raportoitava vuorokauden kuluessa, minkä lisäksi on tehtävä koosteraportti vuoden lopulla. Siinä raportoidaan myös muut häirintämenetelmät sekä ilmoitetaan, montako hanhea poltettiin ja haudattiin. Myös hautaamispaikka on mainittava. Osa tapetuista linnuista pitää kuitenkin jättää pelloille lisäämään hanhiparviin kohdistettua pelotevaikutusta. – Pelotteeksi jätettävät linnut tulee asettaa pellolle vatsapuoli ylöspäin, ehdoissa todetaan. Näiden kohdalla on raportoitava erikseen linnut, jotka lähtevät pelloilta petojen mukana. Osa linnuista voidaan luovuttaa Luonnonvarakeskukselle tutkimusta varten. Lupia kontrolloidaan numeroiduilla merkeillä Lupien kattamaa hanhimäärää kontrolloidaan muun muassa merkintöjen avulla. Jokainen ammuttu lintu on merkittävä heti ampumapaikalla ely-keskuksen toimittamilla muovitetuilla ja numeroiduilla merkeillä, joita luvanhaltijat saavat lupiensa kattaman lintumäärän mukaisesti. Merkit on kiinnitettävä niin, ettei niitä voida irrottaa rikkomatta. Poltettavaksi päätyvien hanhien merkit poltetaan ruhon mukana, mutta haudattavilta hanhilta merkit poistetaan. Käyttämättä jääneet merkit on toimitettava takaisin ely-keskukselle.