Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Sataedu suunnittelee suurelta osin Kokemäen yksikkönsä rakennusten purkua – tällainen on Peipohjan ammattikoulun rakennusten historia

Maisema Kokemäen Peipohjan rautatieaseman vieressä muuttui melkoisesti 1950- ja 1960-luvulla, kun Kokemäenkartanon peltoaukealle rakennettiin uusi ammattikoulu. Oppilaitos oli vuosikausia peltojen ympäröimänä, vasta 1970-luvulla sen ympäristö alkoi täyttyä asuintaloista. Peipohjan ammattikoulun syntysanat lausuttiin Kiukaisten kirkonkylän kansakoululla tammikuussa 1954, kun Euran, Harjavallan, Kauvatsan, Kiukaisten, Kokemäen, Köyliön, Nakkilan ja Säkylän kuntien edustajat osallistuivat kokoukseen, jossa neuvoteltiin Kokemäenjokilaakson ammattikoulun kuntainliiton perustamisesta. Kokousväki oli yhtä mieltä siitä, että ammattikoulu tarvitaan ja niinpä kuntainliitto perustettiin samassa paikassa vielä mainitun vuoden huhtikuussa. Kuntainliiton kotipaikaksi päätettiin yksimielisesti Harjavalta, joka näytti olevan vahvin ehdokas koulun sijaintipaikaksi. Kilpailu oli kuitenkin vasta alkamassa. Uuden ammattikoulun sijoituspaikaksi oli ehdolla neljä kuntaa. Eura tarjosi koululle kahta vaihtoehtoista tonttia Rauma–Lauttakylä-tien varrelta, Kiukainen osallistui kisaan myös kahdella tontilla, jotka sijaitsivat rautatieaseman lähellä. Harjavalta osoitti koululle tontin teollisuusalueelta, Merstolan aseman läheltä, ja Kokemäki antoi koulun tontiksi jopa neljä eri vaihtoehtoa, kaikki Peipohjasta. Todellinen kisa oppilaitoksen sijoituspaikasta käytiin Harjavallan ja Kokemäen välillä. Harjavallan tontti soveltui paremmin rakentamiseen, mutta Kokemäki oli valmis antamaan koululle ylimääräistä rahaa kattamaan suurempia rakentamiskustannuksia. Kokemäki voitti Harjavallan marraskuussa 1954 järjestetyssä äänestyksessä. Liittovaltuutettujen äänet jakautuivat tiukasti 13–11, Kokemäen eduksi. Äänestystulos johti siihen, että Harjavallan kannalla ollut Nakkila erosi kuntainliitosta. Kokemäen kunta osti ammattikoulua varten noin 3 hehtaarin alueen 3 miljoonalla markalla, joka on nykyrahassa noin 100 000 euroa. Lisäksi kunta antoi 8 miljoonaa markkaa (267 000 nykyeuroa) koulun rakennusrahastoon ja lupasi maksaa koulun vesijohdon ja viemärin. Koululla oli myös nimiongelma. Nimestä haluttiin lyhyempi kuin kuntainliiton nimi oli. Jäsenkunnat eivät kuitenkaan halunneet, että koulu olisi nimetty sijaintikuntansa mukaan. Peipohjasta johdettu nimi sen sijaan sopi kaikille. Ammattikoulun rakennustyöt alkoivat keväällä 1956 ja oppilaitos valmistui seuraavana vuonna. Koulun aloittaessa syksyllä 1957, valmiina oli myös henkilökunnan ensimmäinen asuinrakennus. Ensimmäisen koulurakennuksen suunnitteli arkkitehti Olli Vikstedt , mutta kun oppilaitoksen rehtoriksi oli valittu merkittävän suunnittelijan uran arkkitehtitoimistossa tehnyt Väinö Kinnunen , lankesi seuraavien rakennusten suunnittelutyö luonnollisesti hänelle. Rakennustyövoimana käytettiin koulun oppilaita, vaikka tämä liittovaltuustoa aluksi arveluttikin. Vielä 1950-luvun puolella koululle valmistui toinen asuntorakennus ja vuonna 1961 saatiin valmiiksi suuri oppilaskoti. Vuonna 1962 koulu osti kunnalta lisää maata. Tämän jälkeen tontin kokonaispinta-ala oli jo 9,2 hehtaaria. Vuosina 1964–1965 rakennettiin tilava työpajarakennus, johon sijoittuivat koneenkorjausosasto ja rakennusosasto. Vuonna 1971 valmistui laajennus päärakennuksen konepajasiipeen. Vuonna 1980 koulun pieniksi jääneisiin liikuntatiloihin saatiin ratkaiseva parannus, kun palloiluhalli valmistui. Se jäi alueen viimeiseksi Väinö Kinnusen suunnittelemaksi rakennukseksi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1983. Osin vanhan voimistelusalin paikalle rakennettiin 1980-luvun lopulla ravintotalous- ja vaatetusalan käyttöön tullut lisärakennus. Myöhemmin tiloja rakennettiin vielä autoalan käyttöön. Jos Sataedun suunnitelmat toteutuvat, muuttuu Peipohjan ammattikouluna aloittaneen oppilaitoksen maisema perusteellisesti tulevan kymmenen vuoden aikana. Koulun tontille on kuuden vuosikymmenen aikana rakennettu 17 000 neliömetriä opetustiloja. Niistä yli 12 000 neliötä on määrä purkaa. Toki lisääkin rakennetaan 2 500 neliötä. Lähteet: Raimo Lehtinen: 50 vuotta tietoa, taitoa, tahtoa – Peipohjan ammattikoulusta Kokemäenjokilaakson ammattiopistoon, Tuomas Hoppu: Joki ja sen väki II – Kokemäen historia 1870–2010, Vesa Vartiainen: Maatalouspitäjästä kaupungiksi – Harjavallan historia 1860-luvulta 2010-luvulle.