Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Mielenterveysseura tuohtui opettajien ankarasta kritiikistä ja puolustaa nyt tukimenetelmäänsä: "Työssä jaksaminen voi päinvastoin helpottua"

Suomen Mielenterveysseura tuohtui voimakkaasta kritiikistä, jota luokanopettajat esittivät äskettäin uudesta perheiden tukimenetelmästä. Opettajat kritisoivat, että Mielenterveysseuran kehittämän Lapset puheeksi -lomakkeen täyttäminen ja päivittäminen vie kohtuuttoman paljon aikaa. Suomen Luokanopettajat ry on sitä mieltä, että nämä keskustelut eivät kuulu opettajan tehtäviin. Lännen Media uutisoi asiasta kaksi viikkoa sitten 8.5, ja asia on herättänyt runsaasti keskustelua. Nyt Suomen Mielenterveysseura vastaa kritiikkiin. – Ensinnäkin, kyse ei ole täytettävästä lomakkeesta. Lapset puheeksi on menetelmä, jossa muistilistan avulla keskustellaan, mikä on lapsen arjen vahvuus ja mihin kannattaa panostaa, Lapset puheeksi -työn kouluttaja, kehittämiskoordinaattori Bitta Söderblom Suomen Mielenterveysseurasta painottaa. – Huoltaja, lapsi ja opettaja käyvät läpi lapsen arkea, jotta syntyy kokonaisvaltainen käsitys lapsen elämästä. Se taas päinvastoin tukee opettajan työtä luokassa ja vanhemman ymmärrystä lapsen koulunkäynnistä. Söderblom ymmärtää opettajien huolen, että on isoja luokkia ja kun menetelmää käydään kaikkein kanssa, se vie aikaa. Hän myöntää, että menetelmää ei viedä läpi vartissa. – Moni opettaja on sanonut, että työssä jaksaminen ja työ oppilaan kanssa kuitenkin helpottuvat. Menetelmä on kouluissa hieman uusi näkökulma, kun puhutaan laajemmin lapsen elämästä ja arjesta. Se on uutta, kun siirrytään pois opetusaineista puhumisesta. Söderblomin mukaan menetelmän isoimpia asioita on, että siinä rakennetaan yhteinen käsitys lapsen arjesta, minkä turvin opettajan on helpompaa opettaa ja minkä myötä syntyy hyvä yhteistyösuhde koulun ja kodin välille. – Yhteistyö on opetussuunnitelman mukaista, hän jatkaa. Opettajan ja lapsen suhde on keskeinen asia Luokanopettajat ry otti kantaa, että Lapset puheeksi -menetelmä kuuluisi paremmin koulun sosiaalihuollon alueeseen. Suomen Mielenterveysseuran mielestä menetelmä ei kuulu ainoastaan oppilas- ja sosiaalihuoltoon, koska silloin lapsella yleensä on jo ongelmia ainakin jonkin verran. Mielenterveysseuran mielestä menetelmällä voitaisiin nimenomaan ehkäistä ongelmien syntyä ja tukea lapsen suotuisaa kehitystä. – Opettaja elää arkea lapsen kanssa. Opettajan ja lapsen suhde on keskeinen asia lapsen oppimisen tukena. Tässä tuetaan erityisesti lapsen hyvinvointia. Opettajien kritiikin mukaan menetelmä on byrokraattinen, kankea ja se etäännyttää vanhempia koulun arjesta. Opettajien mukaan yksityisasioitakaan ei saisi tiedustella. Mielenterveysseuran mukaan opettajien kritiikki kumpusi todennäköisesti tietämättömyydestä. – Niiltä opettajilta, jotka ovat ottaneet menetelmän käyttöön, olen kuullut hyviä kokemuksia. Se on rakentanut yhteistä näkemystä lapsesta ja yhteistyö huoltajien kanssa on koettu helpommaksi. Vuorovaikutus menetelmän teemojen avulla on kantanut, Söderblom toteaa. Hän korostaa, että menetelmä ei ole tiedon hakua, vaan yhdessä rakentuva keskustelu. – Menetelmässä ei kysellä vanhempien ongelmista, vaan kaikki keskittyy lapsen arjen sujuvuuteen. Perheen ongelmatilanteet eivät ole työskentelyn lähtökohta. Kunta arvioi, otetaanko menetelmä käyttöön Mielenterveysseuran mukaan jokainen opetuksen järjestäjä eli kunta arvioi, otetaanko menetelmä käyttöön. Monet kunnat ovat siihen tarttuneet, mutta tarkkaa lukumäärää ei ole tiedossa. Joitakin kuntia on toiminut pilottina. Lapset puheeksi on suomalainen tuote, jonka kehitti lastenpsykiatri emerita Tytti Solantaus vuonna 2001. Se otettiin ensin aikuisten palveluihin. Kouluissa se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 2013–2014. Söderblomin mukaan kiinnostus menetelmään on kasvanut nopeasti. Menetelmää ei käytetä joka vuosi, vaan esimerkiksi vuosiluokilla 1, 4 ja 7 ja vaikka silloin, kun yksittäisen lapsen elämäntilanne muuttuu. – Tästä voi oikeasti tulla työväline, joka helpottaa opettajan jaksamista, kun liittoutuu vanhempien kanssa ja yhdessä mietitään, miten mennään eteenpäin. Tämä voi helpottaa työtaakkaa jo ennen kuin on ongelmia.