Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri SK Cup

Sisäleikkipuistot vetävät miljoonia asiakkaita vuodessa ja suosio kasvaa – silti Suomen suurin ketju tekee huomattavaa tappiota: ”Kyllä tässä tosissaan leikitään”

Punaisesta keltaiseen, siniseen ja vihreään. Pallomeri Eemil Kankaanpään ympärillä vaihtaa väritystään, ja 4-vuotias on muutoksista riemuissaan. Isä Sami Kankaanpää kertoo, että Seinäjoella asuva perhe käy säännöllisesti sisäleikkipuistoissa. Silloin, kun perheen isommat lapset juoksuttavat nelivuotiasta, isä saa hengähtää kahviossa. Maanantaina isä ja poika tutustuivat kuitenkin kahdestaan Tampereen Linnainmaan HopLopiin. Sisäleikkipuistohetkissä on Sami Kankaanpään mukaan kyse lapsen aktivoinnista, leikistä ja yhdessäolosta. Samalla motoriikka kehittyy. Maanantaina alkuiltapäivästä Kankaanpäät saivat liikkua sisäleikkipuistossa rauhassa. Näky ei kuitenkaan kuvaa alkutalvea. Tampereen ja Pirkkalan HopLop-puistojen pomo Marko Sirén kertoo, että kuluva talvi on ollut asiakasmäärien valossa parempi kuin edellinen. Tarkkoja kävijämääriä ei kerrota, mutta kaikissa maan 23 HopLopissa käy vuosittain toista miljoonaa asiakasta. Tärkein syy alkutalven suosioon on sää. – Jos terassit elävät auringosta, me elämme sateesta, Sirén sanoo. – Marraskuu jatkui käytännössä monta kuukautta. Meidän kannaltamme se oli hyvä. Sirén toteaa, että Pirkanmaalla kilpailu on kovaa. HopLop-puistojen lisäksi Pirkanmaalla toimivat Leo’s Leikkimaan puisto ja SuperParkin puistot Tampereella. Lisäksi Valkeakoskelle avattiin 1. helmikuuta Touhutalo-ketjun uusi toimipiste. Liiketoimintaa tarkalla kädellä Sisäleikkipuistoissa lapsilla on hauskaa, mutta millainen bisnes tämä ”leikkibisnes” ihan aikuisten oikeasti on? – Kyllä tässä tosissaan leikitään, HopLopin toimitusjohtajana marraskuussa aloittanut kolmen lapsen isä Kalle Peltola naurahtaa. Finnkinon kaupallisen johtajan tehtävistä HopLopiin houkuteltu Peltola vakavoituu ja toteaa, että liiketoimintaa on tehtävä hyvin tarkalla kädellä, jotta toiminta on kannattavaa. – Tällä sovelluksella seuraan myyntiä ja kävijävirtoja joka puiston osalta erikseen reaaliajassa, Peltola näyttää kännykkäänsä, jossa piirtyy käppyröitä eri viikonpäiville vertailukäppyröineen. HopLop on Suomen markkinajohtaja sisäleikkipuistoissa, jotka on suunnattu perheen pienimmillekin. Superpark- ja Duudson-puistot eivät ole täysverisiä suoria kilpailijoita, sillä niiden pääkohderyhmänä ovat hieman isommat lapset. Pari vuotta sitten Suomeen rantautunut ruotsalainen Leo’s Leikkimaa sen sijaan on HopLopin suora kilpailija. Synttärijuhlat yksi päätuotteista HopLopin taustalla on pienten lasten vanhempien yrittäjähenkisyyttä ja visioita. Vuonna 2005 perustettu yritys on kokenut viime vuosina isoja muutoksia. Vuonna 2015 Intera Partners tuli HopLopin enemmistöomistajaksi 80 prosentin osuudella. Vuonna 2017 HopLop haukkasi markkinoilta sisäleikkipuisto SnadiStadin ja Huimalan. Interan mukaantulo toi vahvasti mukanaan myös kansainvälistymisen näkökulman. Lisäksi franchising-toiminta lopetettiin liki kokonaan. Ensimmäinen HopLop Suomen ulkopuolella avattiin Saksaan kesällä 2018. Jopa useita satoja euroja maksavat synttärijuhlat ovat HopLopin päätuotteita leikkipuistolippujen ohella, mutta oikeastihan täällä myydään elämyksiä. Elämysbisnes taas on Peltolalle tuttua Finnkinosta. Mitä leikin ja leffanäytösten myynnissä on samaa? – Liiketoimintamallissa ja bisneslogiikassa on hyvinkin paljon samaa. Ydintuote on immateriaalinen elämystuote, Peltola sanoo ja toteaa, että myös isot toimitilat ovat yhdistävä tekijä. HopLopit ovat lähemmäs puolen hehtaarin halleja. Kannattavuusongelmat kaatavat Numeroiden valossa toimiala ei vaikuta kovin ruusuiselta. Heikon kannattavuuden takia moni yritys on joutunut lopettamaan. Syksyllä 2018 Porissa meni konkurssiin Crazy Cow -leikkipaikka, jota edelsi Porissa HopLop. Nyt Porissa leikitään Leo’s Leikkimaassa. Vuonna 2019 Mustasaaressa kannattavuusongelmiin kaatui Swingeling, jonka lähistöllä toimii HopLop Vaasassa. Pääomasijoittaja Intera Partnersin osakas Juhana Kallio kertoo, että Interan mukaantulon jälkeen HopLopin kaikki puistot on uudistettu ja uusia puistoja avattu peräti 18. Monilla paikkakunnilla on suljettu vanha, ja avattu uusi isompi puisto. – Kun tulimme mukaan, yhtiöllä oli alle 10 miljoonaa liikevaihtoa, nyt se on 24 miljoonaa. Investointeja on tehty paljon, ja olemme hyvin voimakkaasti kasvattaneet yhtiön kokoluokkaa, Kallio sanoo ja kertoo, että lisäksi on panostettu asiakaskokemukseen, kannattavuuteen ja viety konseptia kansainväliseksi. Vuodet 2016–2018 olivat HopLopille tappiollisia. Kova kasvuvaihe Suomessa on nyt kuitenkin takana. – 2019 liikevaihto kehittyi hyvin ja kannattavuus myönteiseen suuntaan, Kallio sanoo ja kiittelee Saksan ensimmäistä puistoa erittäin lupaavaksi. Uusien puistojen painopiste tulee olemaan kansainvälisessä kasvussa. Samaan aikaan markkinajohtajuus Suomessa on yhä tärkeää. Suomi-Ruotsi maaottelu Saksaan kurkottelee myös Pohjoismaiden suurin ketju, Leo’s Leikkimaa (Leo's Lekland), joka rantautui Suomeen vuonna 2016 ja on sen jälkeen avannut seitsemän sisäleikkipuistoa. Uusi puisto on 1,5 miljoonan euron investointi ilman toimitiloja. Vuonna 2006 aloittaneen Leo'sin konsepti on hyvin samanlainen HopLopin kanssa. Peltola toteaa, että meneillään on eräänlainen Suomi–Ruotsi-maaottelu. Leo’s avasi ensimmäisen puistonsa Saksan Bremeniin noin vuotta myöhemmin kuin HopLop, lokakuussa 2019. Toimitusjohtaja Joakim Gunlerin mukaan Saksan markkina on alikehittynyt Pohjoismaihin verrattuna. Mitä Leo’sin suunnitelmiin siis kuuluu? – Olemme tehneet sopimukset tiloista uusille puistoille Frankfurtissa, Lübeckissä, Dortmundissa, Leipzigissa, Bochumissa ja Braunschweigissa. Uskomme, että Saksassa on tilaa 50–100 Leo'sille, Gunler sanoo. Superparkia Leo’skaan ei pidä suorana kilpailijana, HopLopia kylläkin. – Suomen-markkina on meille hieman erilainen, koska olemme markkinajohtaja Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Suomessa meillä on haastajan asema. Nyt kolmen vuoden jälkeen Suomessa koemme kuitenkin olevamme todellinen haastaja HopLopille, ja markkinaosuutemme kasvaa. Leo’s aikoo avata tulevina vuosina Suomessa 3–5 uutta leikkipuistoa ja Pohjoismaissa 10–15. Pirkanmaalle uusia puistoja on tuskin luvassa. Markkinointipäällikkö Anders Forsstenin mukaan tällä hetkellä ketju on tyytyväinen Pirkanmaan yhteen puistoon Tampereella. Sen katsotaan palvelevan asiakkaat tunnin ajomatkan päästä. Uutta HopLopia ei ole myöskään odotettavissa, sillä ketju keskittyy laajentamaan toimintaansa Saksassa. Kotimaassa ei ole tällä hetkellä käynnissä puistohankkeita. Pieniä toimijoita siellä täällä Sisäleikkipuistojen raskaansarjalaisten lisäksi Suomessa on pienempiä toimijoita, kuten Touhutalo-ketju, jonka kaikki toimipisteet ovat yrittäjävetoisia. Pasi Ritan perustaman Touhutalo-ketjun uusin toimipiste avattiin 1. helmikuuta Valkeakoskelle entiseen yökerhoon. – Me aiomme pelastaa pienet paikkakunnat, jotta lapsilla olisi sisäleikkipuisto lähempänä kuin kahden tunnin ajomatkan päässä, Rita kertoo. Touhutalon konsepti synttäreineen on samankaltainen kuin isompien ketjujen, mutta kokoluokka on pienempi. Rita haluaa tehdä ”ihmisen kokoisia” leikkipuistoja, ja sanoo 500 neliön riittävän hyvällä suunnittelulla vallan mainiosti. Hänellä on pätevyys suunnitella, rakentaa ja myydä leikkipaikkoja. – Tämä on minusta edelleen tosi vekkuli ja erikoinen ala, vaikka olen tässä touhunnut kauan. Tämä sopii tällaiselle, jolla pysyy sekä kakkulapio että jakoavain kädessä, Rita naurahtaa ja kertoo olevansa myös elintarviketeknikko ja entinen kulttuurituottaja. Rita kertoo, että lippuja myydään ketjussa yllättävänkin tasaisesti noin 20 000 vuodessa, vaikka ala on kausiluonteinen ja kesät ovat hiljaisempia. – Perinteisesti kiinteät kulut tappavat tämän toimialan paikkoja. Näitä tippuu pitkälti koko ajan, melkein vuosittain, Rita toteaa ja arvelee, että ison ruotsalaisketjun rantautumisella on varmasti ollut vaikutuksia alaan Suomessa.