Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tulevaisuuden esimies johtaa tunteita

Tunnetaidot ovat työelämässä toimimisen tärkeitä metataitoja. Näillä tarkoitetaan sellaisia taitoja, jotka auttavat meitä pysähtymään, ajattelemaan rohkeammin sekä mukautumaan muutokseen. Erityisen tärkeitä nämä taidot ovat sellaisille ihmisille, jotka oman työelämäroolinsa kautta tekevät muita ihmisiä koskevia päätöksiä, kuten esimiehille. Tunnetaidot, tuttavallisemmin tunneäly, on nostettu erilaisissa listauksissa yhdeksi tärkeimmäksi metataidoksi tulevaisuuden kilpailukyvyn sekä hyvinvoivan työyhteisön näkökulmasta. Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka suorittavat jo nyt yhä enemmän niistä työtehtävistä, jotka ovat aiemmin kuuluneet meille hengittäville työntekijöille. Tälle kehitykselle ei näy loppua, joten tarve inhimillisemmälle ja aidommalle työelämälle on todellinen. Emme voi kilpailla tekoälyn kanssa datan prosessointinopeudessa, sen sijaan tunneälyn ja vuorovaikutuksen suhteen olemme kiistattomassa etulyöntiasemassa. Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen toteaa Helsingin Sanomien artikkelissa (HS 12.9.2020), että esimiehen roolissa on tapahtunut ”käänteentekevä muutos”. Perinteiset, esimiehen symboleiksi tunnistetut asiat on riisuttu, ja pomo on siirtynyt kulmahuoneesta työntekijöiden keskuuteen. Kaverillisen läsnäolon vaatimus korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun uusimman työelämäsukupolven edustajat siirtyvät työnantajien palvelukseen. Tämä näkökulma tulee selkeäksi myös Atte ja Karoliina Mellasen teoksessa (2020, Atena Kustannus), joka käsittelee millenniaalisukupolven työelämäodotuksia. Aitouden, läsnäolon ja kaverillisuuden vaatimukseen liittyvät kiinteästi vahvat tunteiden tunnistamisen ja säätelyn taidot. Tunteiden kielen ymmärtämiseksi (eli miten tunteet, ajattelu ja toiminta seuraavat toisiaan) jokaisen esimiehen tulee tutustua ensin omiin tunteisiinsa, joka tarkoittaa rehellistä itsensä tarkastelua ja vastuun ottamista omasta käytöksestä. Vasta omien tunteiden tarkastelun jälkeen on mahdollista siirtyä tunnejohtamisen seuraavalle tasolle, jossa havaitsemme tunteita ja ymmärrämme niiden merkitystä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Vielä nykyisin työelämässä törmää lukemattomiin tilanteisiin, joissa käytöksen alle piilotettua tunneilmastoa ei havaita (tai haluta havaita), saati käytetä hyödyksi toiminnan kehittämiseksi ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tietoinen ja tunnistettu tunnepohdinta tulisi ottaa esimiestyön agendalle, sillä se on tärkeä väylä kasvavaan kilpailukykyyn ja hyvinvoivaan työyhteisöön. Tulevaisuuden kilpailuetu luodaan ymmärryksellä ihmisten moninaisesta käyttäytymisestä ja sen taustalla olevista tekijöistä. Tunteiden näyttämisen ”salliminen” ei tapahdu työyhteisöissä kuitenkaan sormia napsauttamalla, sillä se vaatii tuekseen turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Mikäli sanomisiamme ja tekemisiämme varjostaa pelko tuomituksi tulemisesta tai hankalaksi työntekijäksi leimaamisesta, on usein turvallisempaa sulkea suunsa ja pidättäytyä tunteiden näyttämisestä. Sen sijaan salliva ilmapiiri sosiaalisissa tilanteissa ja esimiehen oma esimerkki johtavat useimmiten uusiin ideoihin ja mielekkääseen työpäivään. Kirjoittaja opettaa ja oppii työkseen Satakunnan ammattikorkeakoulussa.