Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Epähiphopmainen uutuuslevy Saimaa-yhtyeen kanssa tuo Pyhimyksen ensimmäistä kertaa Pori Jazziin – mies pohtii soolouransa jatkoa: ”Oma naama alkaa kyllästyttää”

Pyhimys, oikealta nimeltään Mikko Kuoppala , 37, on artisti, jonka seuraavia liikkeitä on mahdotonta ennakoida. Vaihtaminen musiikillisesta tyylilajista toiseen on tälle miehelle normaali. Pyhimyksen uusin tuleminen on Saimaa-yhtyeen kanssa toukokuussa julkaistu albumi Olisinpa täällä . Levyä on kuvailtu hämmentäväksi ja erikoiseksi. Tuttu kaava toistuu: albumi on jotain aivan erilaista kuin Pyhimyksen edelliset projektit. – Tämä kaikki juontaa perustavasta luonteenpiirteestäni: tylsistyn helposti. En jaksa mitään genrejä, enkä halua edustaa mitään. Olen huono olemaan tietyn tyylinen, Kuoppala linjaa. Hän arvelee, että monilla artisteilla täysin erilaisten juttujen tekeminen saattaa olla rohkeuskysymys. Moni uskoo sanontaan, että suutari pysyköön lestissään, mutta Kuoppala on eri mieltä. – Minulle on aina ollut sisäänkirjoitettu ominaisuus, että musiikin tekemisessä ei ole rajoja. Kuoppala kuvailee itseään uteliaaksi ja tilkkutäkki-tyyppiseksi ihmiseksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi hän lähti mukaan Saimaan kelkkaan sen enempää epäröimättä. – Saimaa on tunnettu villeistä peliliikkeistään, joten tietysti halusin tehdä heidän kanssaan musiikkia. – Koen hiphop-kulttuurin pieneksi rasitteeksi, koska se määrittää todella vahvasti sitä, millaista musiikin pitäisi olla. Saimaa-yhteistyö tarjosi mahdollisuuden tehdä epähiphopmainen levy. Miten fanit suhtautuvat siihen, että musiikillinen tyylilaji ei aina pysykään siinä tutussa muotissa? Kuoppala naurahtaa. – En ajattele, että minulla olisi standardi-fani. Jos joku on vähänkään pidempään seurannut tekemisiäni, niin on varmasti huomannut, että mitään tiettyyn kaavaan sopivaa ei kannata odottaa. Kuoppala korostaa, että fanit ovat erilaisia niin kuin ihmiset yleensäkin. – Saimaa ei kuulosta samalta kuin Tapa poika -levy, mutta se on Pyhimys-kuuntelijoille kuitenkin ihan relevantti muutos, joka pysyy vielä haarukassa. Eri projekteilla on omat faninsa. – Moni tulee kyllä kertomaan mielipiteensä, jos joku Pyhimyksen musaprojekti ei miellytä yhtä paljon kuin toinen. Mutta on myös toisinpäin, välillä joku tykästyy itselleen täysin uudenlaiseen tyylilajiin. – Täytyy kuitenkin muistaa, että musiikkia tehdään eri käyttötarkoituksiin. Toinen menee henkilökohtaisuuksiin ja on korvalappustereomusaa, kun taas esimerkiksi Teflon Brothersin musiikki on sosiaalista musiikkia ja tarkoitettu hauskanpitoon. Kuoppala kuvaa leimalliseksi ominaisuudekseen tapaa lähestyä musiikkia egottomasti ja roolien kautta. Musiikkia ei pidä ottaa liian vakavasti. Hän korostaa, että on tärkeää pystyä ilmaisemaan musiikilla erilaisia tunteita, muuten se on itselle köyhää. – Todella moni artisti miettii tekemisiään uskottavuuteensa kautta. Moni ajattelee, että jos tekee yhden hassun biisin, niin se vie pohjan vakavilta biiseiltä. – Jos haluan hassutella, niin se on ihan inhimillistä, eikä tarkoita mitään. Musiikkia pitää tehdä vähän itsekkäästi ja sen pitää palkita myös tekijäänsä, Kuoppala muistuttaa. Kuoppalan uraan on mahtunut useampi taiteilijanimi, mutta Pyhimyksenä hänet on tunnettu yli 15 vuotta. Miksi Pyhimys? – Pyhimys on vahva sana. Olet pyhä ja kaiken yläpuolella, mutta nimenomaan ironisessa mielessä, koska en usko ihmisen pyhyyteen. Taiteilijanimi on Kuoppalalle kuin sarjakuvahahmo, joka on tehnyt jotain pahaa, mutta ei jää siitä kiinni. Hahmolla on ikään kuin sädekehä pään päällä. – Pyhimys on artistipersoona, joka sanoo asioita, joita muut eivät voi sanoa. Kyseessä on tietyllä tapaa etuoikeutus-projekti. Kaikesta pitää voida puhua. – Joskus provosoin ja käytän kiellettyjä sanoja tarkoituksella, jotta ihmiset alkaisivat pohtia, mikä tässä biisissä on se juttu. Mistä biisien kirjoittaminen lähtee? – En sanoisi, että sydämestä, mutta ei niitä toisaalta järjelläkään kirjoiteta. Teen musaa enemmänkin alitajunnalla ja mielikuvituksella. Homma lähtee liikkeelle siitä, että pohdin, millainen tämä tyyppi on, joka biisissä puhuu, Kuoppala sanoo. Vaikka näkökulma ei ole välttämättä kirjoittaja itse, Kuoppala tykkää leikkiä minä-hahmolla. – Se on osa projektia, että ihmiset jäävät miettimään, mikä on totta ja mikä ei. Kaikessa tässä on kyse kokonaisvaltaisesta oma kuva -projektista. Vuonna 2011 Pyhimys kertoi julkisuudessa panevansa soolouransa tauolle. Paranoid-albumi oli sillä erää viimeinen. Seuraavat neljä vuotta kului muiden projektien parissa, ennen kuin Pyhimys halusi taas jatkaa soolojuttujen tekemistä. – Tälläkin hetkellä olen vähän samassa tilanteessa, että oma naama alkaa kyllästyttää. Levy-yhtiöduunia ja muita projekteja riittää, mutta soolouran suhteen on tällä hetkellä mietinnän paikka. Kuoppalan mukaan yksi artistin tärkeimmistä ominaisuuksia on luopumisen taito. Musiikkia ei kannata yrittää tehdä väkisin, jos mitään annettavaa ei ole. – Omalla kohdallani ahdistus juontaa useammin kuitenkin siitä, että ei ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi. Ideoita on enemmän kuin on mahdollista toteuttaa, ja sen vuoksi suuren osan niistä joutuu hautaamaan. – Toinen kalastaa vieheellä, toinen verkolla. Minä en ole se tyyppi, joka etsisi vain sitä yhtä isoa kalaa. Tämä myös näkyy, sillä Pyhimys julkaisee määrällisesti todella paljon musiikkia eri projektiensa puitteissa tasaiseen tahtiin. – Täytyy olla aika hemmoteltu kuulija, jos mikään matskuista ei käy, Kuoppala sanoo. Älykkyysosamääräsi on huhujen mukaan ”jäätävän” korkea. Miten kommentoit? – En oikeastaan hirveästi halua kommentoida sitä, Kuoppala naurahtaa. – En tiedä itsekään numeroa, mutta jäi minulle Mensan testissä vielä aikaa. Olisin ehtinyt tehdä vielä muutaman tehtävän. Toiste en ole testiin lähtenyt. Kuoppala kertoo opiskelleensa yliopistossa matematiikkaa ja sanoo sen vuoksi tietävänsä suunnilleen, miten vastaavat testit toimivat ja miten esimerkiksi hahmopäättelytestejä voi harjoitella. – Älykkyys ei kuitenkaan kerro kuin siitä yhdestä osa-alueesta. Se on vähän niin kuin muutkin inhimilliset ominaisuudet ihmisessä, kuten vaikka kauneus tai se, että on hyvä kirjoittaja. Tällaisiin asioihin ei ole yhtä mittaria, älykkyyttäkin on monenlaista. Pyhimys ja Saimaa nousevat Pori Jazzin päälavalle perjantaina 19. heinäkuuta. Pori on Kuoppalalle tuttu keikkakaupunki. Erityisen hyvin on jäänyt mieleen viimeinen Teflon Brothersin keikka Kinossa. Pori Jazz on miehelle kuitenkin uusi sulka hattuun. – Tämän jälkeen seuraava steppi voisi olla Tangomarkkinat tai Tuska. Ne puuttuvat vielä listasta. Kuoppala saapuu Poriin mielellään, mutta ei lähde luonnehtimaan kaupunkia tai porilaisia sen enempää. Hän ei pidä stereotypioista. Yhden ohjeen hän kuitenkin antaa. – Keikalle kannattaa tulla korvat edellä ja silmillä voi sitten katsoa, mitä tulee. Pyhimys & Saimaa Kirjurinluoto Arenalla perjantaina 19.7. "Pori Jazzin jälkeen seuraava steppi voisi olla Tangomarkkinat tai Tuska. Ne puuttuvat vielä listasta.