Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronatukea tulisi osoittaa mieluummin etuseteleinä paikallisille asiakkaille, ei jaettuina tuhatlappusina yrityksille – esimerkiksi Rauman tapauksessa

Kurkkasin Rauman kaupungin sivustolta, että alueella on yhteensä noin 16 500 työpaikkaa. Koronaa ajatellen suuri osa työpaikoista ovat kohtalaisen ”suotuisilla” toimialoilla, sillä lähes 10 000 ihmistä työskentelee melko suurissa yrityksissä ja työyhteisöissä. Suurin työllistäjä on luonnollisesti Rauman kaupunki (noin 3 000–3500 työntekijää) ja tämän jälkeen teollisuuden tai julkishallinnon ylläpitämiä työpaikkoja on paikallisissa isoissa yrityksissä melkein 7 000 (Metsä Fibre, UPM Rauma Cell, Forchem, Botnia Mill Service, Oras, HK Scan, Euroports, RMC, Kongsberg, BMH, Raumaster, Logistikas, Quant, Rauman seurakunta, Samk, Winnova, Kela, palolaitos, poliisi, työvoimahallinto ja niin edelleen.). Yhteistä näille kaikille on se, että kaikkien näiden ”liikevaihto” muodostuu joko business-to-business asiakkuuksista tai sitten ne saavat rahoituksensa valtion tai kunnan pussista verotulojen kautta. Raumalla on tilastojen mukaan noin 2300 yritystä. Näistä suurin osa eli yli 2000 yritystä on pieniä, niin sanottuja mikroyrityksiä eli useimmiten ammatinharjoittajia ja jotka yrittäjyyden statuksen alla harjoittavat yritystoimintaa. Paikalliseen yrittäjäyhdistykseen heistä kuuluu noin 750 yritystä. Nämä yritykset työllistävät edellisen mukaan noin 6 000–7000 henkilöä ja ne toimivat pääsääntöisesti palvelusektorilla, jossa kassavirta tulee niin sanotusti tavallisten kansalaisten tekemistä ostoksista. Jo katukuvassa nähdään, että nämä hotellit, ravintolat, pitseriat, pubit, parturit, kampaamot, kukkakaupat, taksiyrittäjät, kuntosalit, hierojat, kotipalveluyritykset, juhlien- ja kulttuuririentojen järjestäjät ynnä muut joutuvat ottamaan koronaiskun vastaan täysimääräisesti. Tuttu parturiliikkeen vetäjä kertoi, että asiakkaista on hävinnyt noin 85 prosenttia. Kassa alkaa kuulemma olemaan varsin kuiva. Mitä pitäisi tehdä? Annetaanko jokaiselle 2000 yrittäjälle niin sanotusti helikopterirahaa 2000 euroa? Voisiko tällainen kunnan ja valtion antama 4 miljoonan euron tuki ja kokonaispotti pelastaa yrityksiä konkurssilta? Todennäköisesti ei. Yön hämärinä hetkinä mieleeni tulikin mieleeni ajatus ”suunnatusta setelirahoituksesta”: annetaan jokaiselle raumalaiselle käyttöön 200 euron ”etuseteli” tai ”shekki”, ja tämä summa tulisi käyttää jossain alueen palveluyrityksessä; ravintolaillalliseen, tukanleikkuuseen, kampaamopalveluihin, kuntosaliin, siivouspalveluihin ja niin edelleen. Ehtona setelirahoitukselle olisi ainoastaan se, että raha tulisi käyttää tiettyyn päivään mennessä ja palvelu tulisi hyödyntää henkilökohtaisesti eli sitä ei voisi käyttää kaupantekovälineenä. Luulen , että palveluyrittäjät olisivat edellisestä myynnin ja liikevaihdon lisäyksestä paljon onnellisempia kuin mahdollisesta tuhatlappusesta, jonka valtio ja kunta jakaa. Tunnetusti näistä tukimuodoista suurin osa hukkuu viranomaiskuluihin sekä yrittäjän aikaa menee tolkuttomasti kirjanpitäjän ja muiden tahojen kanssa jumppaamiseen, kun mietitään, miten ja mihin kohtaan tuo mahdollinen tuki tilinpidossa litteroidaan veroseuraamusten ja muiden sanktioiden välttämiseksi. Yritystukien jakajia näyttää edelleen vaivaavan jonkinlainen kapea "kehäkolmosen syndrooma" eli heikko ymmärrys siitä, millainen yrityskenttä Suomessa on. Kenelle siis Suomen hallituksen suurella äänellä kuuluttamat yritystuet suunnataan? Esimerkiksi Business Finlandin käsittelemät yritystuet on rajattu siten, että he hoitavat kaikki ne yritykset, joilla on enemmän kuin 4 työntekijää. Esimerkiksi Rauman mittakaavassa tämä tarkoittaisi sitä, että Raumalla tämä jättäisi noin 2000 yritystä jo lähtökohtaisesti tuen ulkopuolelle. Kirjoittaja on FT ja KT Raumalta.