Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Onko kotimaisella omistajuudella väliä? – ulkomaista omistajuutta ei ole aina syytä torjua, muuten voidaan menettää kotimaista työllisyyttä ja verotuloja

Aina välillä nousee keskustelu kotimaisesta omistajuudesta ja sen merkityksestä. Viimeksi keskustelu on tullut esiin ruotsalaisen Alfa Lavalin tehtyä ostotarjouksen venttiiliyhtiö Nelesistä. Ostotarjous ei ole miellyttänyt erityisesti Nelesin suurinta omistajaa suomalaista Valmetia. Mikä on omistajuuden merkitys nykyisin? Onko suomalaisten työpaikojen ja verotulojen kannalta omistajuudella merkitystä? Esimerkki hyvästä ulkomaisesta omistajasta löytyy läheltä eli automaatioyhtiö Cimcorp. Cimcorpin juuret ovat Rosenlewin työkalutehtaalla. Välissä oli muitakin omistajia, mutta 2003 omistajiksi tuli toimiva johto eli suomalaisia yksityishenkilöitä. Kuvaputkiteollisuus oli alussa tärkeä asiakas Cimcorpille. Kuvaputkitelevisioiden häviäminen pakotti uuteen tuotekehitykseen, jota kautta aukesi markkina rengasteollisuuden ja logistiikkayhtiöiden automatisoinnissa. Yrityksen kasvun myötä tarvittiin leveämpiä rahoituksellisia hartioita kuin yksityishenkilöt. Cimcorpin ja monen muun ulkomaiseen omistukseen päätyneen pk-yhtiön tapauksessa näitä hartioita ei löytynyt kotimaasta. Cimcorpille tuki löytyi Japanista, kun Murata Machinery osti yhtiön 2014. Yhtiön liikevaihto oli tuolloin 50 miljoonaa ja tällä hetkellä se on 140 miljoonaa. Työllisten määrä Ulvilassa on noin kaksinkertaistunut ja on nyt noin 350. Miksi Cimcorp alkoi kukoistaa japanilaiseen omistukseen siirryttyään? Pääsyy on luottamus, joka tuli ostajan varakkuuden mukana. Cimcorpin myymät automaatiojärjestelmät ovat suuria investointeja ja valmistusaika on pitkä. Tällaisessa tilanteessa sekä ostajan että myyjän täytyy luottaa toisiinsa, koska valmisteilla olevaan järjestelmään on sidottu paljon rahaa. Kyse on luottamuksesta, että itse kullakin on varaa vastata sitoumuksistaan. Murata toi Cimcorpin toimintaan tämän luottamuksen. Cimcorpin myynti japanilaiselle yhtiölle oli siis niin ostajan, myyjän kuin suomalaisen yhteiskunnan kannalta onnistunut. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei kotimaisella omistajuudella ole merkitystä tai ettei myös ikäviä esimerkkejä ulkomaille myydyistä kotimaisista yhtiöistä olisi. Osa ulkomaille myydyistä yhtiöistä ovat olleet kuitenkin menestyksiä kuten Cimcorp. Kategorisesti ulkomaista omistajuutta ei siis ole syytä torjua. Muuten saatetaan menettää kotimaista työllisyyttä ja verotuloja. Kolumni perustuu keskusteluun Cimcorpin pitkäaikaisen hallituksen puheenjohtajan ja nykyisen hallituksen jäsenen Seppo Collanderin kanssa. Ville Aalto-Setälä Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa.