Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Suomen ohjeet koronaviruksen ehkäisystä ovat puutteelliset, kritisoi apulaisprofessori – ilmanvaihtoon liittyy riski, joka ajankohtaistuu pian

Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi viime viikolla lausunnon, jossa se kertoo ottavansa suosituksissaan huomioon, että covid-19-tauti voi tarttua ilmateitse myös muualla kuin sairaalaympäristössä. Tähän asti WHO on ottanut ohjeistuksessaan huomioon lähinnä suorat pisaratartunnat ja painottanut ohjeissaan käsien pesua sekä yskimishygieniaa ja pintojen puhdistamista. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on nyt täsmentänyt omaa ohjeistustaan mainitsemalla, että viime aikoina tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että uusi koronavirus (covid-19) voisi tarttua myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorisen mielestä THL:n ohjeistus on kuitenkin puutteellinen. Hänen mielestään esimerkiksi koulujen ja työpaikkojen ilmastoinnista tulisi antaa tarkemmat ohjeet. Ymmärrystä koronaviruksen leviämisestä on kertynyt kevään mittaan valtavasti ja sitä tulisi Vuorisen mukaan käyttää hyväksi ennen mahdollista toista aaltoa. Viime viikolla julkaistu WHO:n kannanotto perustuu yli 200:n tiedeyhteisön jäsenen allekirjoittamaan vetoomukseen , jonka mukaan myös ilmateitse tapahtuvien tartuntojen mahdollisuus on otettava vakavasti. Vetoomuksen perusteet julkaistiin arvostetussa tiedelehdessä British Medical Journalissa (BMJ) . WHO on vetoomuksen mukaan painottanut koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä lähinnä käsien pesua, yskimiskäyttäytymistä ja pinnoilta tapahtuvien pisaratartuntojen estämistä. Tutkijat tähdentävät, että lukuisten kokeellisten mittauksien mukaan koronavirus voi tarttua myös ilmateitse pienen pienistä hiukkasista, joita syntyy kun ihminen hengittää, puhuu ja laulaa. Tartunta voi siis tapahtua, vaikka henkilö ei yskisi, pärskisi tai niistäisi. BMJ:n artikkelissa ympäristöterveyden professori Don Milton Marylandin yliopistosta korostaa, että kyse ei ole tuberkuloosin tai tuhkarokon kaltaisesta taudista, joka tarttuu helposti myös pitkien etäisyyksien päästä. Covid-19-taudin tarttuminen ilmateitse on kuitenkin mahdollista esimerkiksi puutteellisesti ilmastoiduissa sisätiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Monet tutkijat pitävät hyvänä esimerkkinä muun muassa Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa toimivan Skagit Valley -kuoron harjoituksia , joissa yksi koronaviruksen kantaja tartutti viruksen kahden ja puolen tunnin aikana jopa 52 kuorolaiseen, joista kolme joutui sairaalahoitoon ja kaksi kuoli. Suomessa vastaava esimerkki on Musiikkitalossa pidetty Naistenpäivän konsertti , jossa tartunnan sai noin sata ihmistä. Vuorisen mukaan näitä tapauksia ei voida selittää pelkästään suoralla pisaratartunnalla lähietäisyydeltä. WHO on tuoreimmassa lausunnossaan myöntänyt, että ilmateitse tarttuminen on olemassa oleva riski. Varsinaisia suosituksia ei ole vielä muutettu, mutta lausunnossa sanotaan, että sisätilojen ilmastoinnista ja kasvomaskien käytöstä julkisissa sisätiloissa pitäisi keskustella. Myös oireettomien tartuttajien mahdollisuus on otettu nyt huomioon. ”Tutkimusolosuhteissa on saatu näyttöä siitä, että koronavirus voisi tarttua myös myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa” Suomessa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa tarkasti keskustelua koronaviruksen leviämisen ehkäisyä koskevista suosituksista, ja on nyt täsmentänyt omaa ohjeistustaan ilmavälitteisistä tartunnoista WHO:n lausunnon perusteella. – Tutkimusolosuhteissa on saatu näyttöä siitä, että koronavirus voisi tarttua myös myös ilmavälitteisesti eli pienten aerosolien muodossa, sanoo asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi THL:lta. THL:n terveydenhuollon toimenpideohjeissa on lueteltu toimenpiteet, joissa henkilökunnan suojautumisessa suositellaan aerosolitartunnan varalta kirurgisen maskin sijaan hengityksensuojainta, joka estää myös pienten partikkeleiden päätymisen hengitysteihin. Sellaisia toimenpiteitä ovat muun muassa höyrystettyjen hengityslääkkeiden annostelu, keuhkoputkien tähystys, intubointi eli hengitysputken asettaminen ja ruumiinavaus. Ilmastointia ja henkilömääriä sisätiloissa pohdittiin Sarvikiven mukaan keväällä koulujen avaamisen yhteydessä. – Silloin pohdittiin, voisiko antaa suosituksen maksimihenkilömäärästä luokkahuoneessa. Että pitäisikö määrä suhteuttaa neliöihin, Sarvikivi sanoo. Kun numeerisia arvoja ei pystytty antamaan, THL päätyi toteamaan, että ilmanvaihto vaikuttaa viruksen tarttumiseen. THL on kuitenkin koko kevään kehottanut suosimaan ulkona tapahtuvia tapaamisia sisätiloissa tapahtuvien tilaisuuksien sijasta. ”Silloin ei ainakaan huono ilmanvaihto ole ongelma”, Sarvikivi sanoo. Kevään ja kesän mittaan kertynyt näyttö puhuu hänen mukaansa kuitenkin sen puolesta, että koronavirus tarttuu pääasiassa pisaroiden ja hengitystie-eritteiden välityksellä. Eli yskimällä, pärskimällä ja koskettamalla pintoja, joihin joku toinen on esimerkiksi koskettanut kädellä, jossa on virusta sisältäviä pärskeitä. – Yksittäisissä tapauksissa koronavirus voi tarttua myös ilmateitse, mutta käytännön kokemuksen perusteella tämä ei vaikuttaisi olevan merkittävässä roolissa, Sarvikivi sanoo. Washingtonin kuoroharjoituksissa levinneeseen tartuntaan on Sarvikiven mielestä vaikea ottaa takautuvasti kantaa, koska kuorolaisilla oli ilmeisesti ollut kuoroharjoitusten lisäksi muutakin sosiaalista kanssakäymistä. Sarvikiven mukaan THL ottaa huomioon kaikki kansainväliset suositukset ja vaihtaa kokemuksia esimerkiksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ( European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC ) kanssa. – Jos ilmavälitteisistä tartunnoista tulee selkeämpää näyttöä, jonka perusteella on mahdollista antaa täsmällisiä ohjeita, se otetaan suosituksissa huomioon, Sarvikivi sanoo. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen on THL:n nykyisistä linjauksista vahvasti eri mieltä. Hänen mielestään hengittämällä altistumisen mahdollisuutta ei ole tuotu riittävästi esiin ja siitä pitäisi keskustella paljon enemmän. Hän on samaa siis samaa mieltä kuin vetoomuksen allekirjoittanut yli 200:n jäsenen tiedeyhteisö. Vuorisen luotsaama monialainen tutkimushanke on kevään aikana mallintanut virusta levittävien hiukkasten leviämistä sisätiloissa. Ryhmän tutkimusartikkeli on hyväksytty Safety Science -tiedelehteen, ja se on julkaistu ennakolta Arxiv-verkkosivustolla. – On hyvä, että WHO on avannut keskustelun siitä, että koronavirus voi tarttua ilmateitse muuallakin kuin sairaalaympäristössä, Vuorinen sanoo. Hän arvostelee THL:n suosituksia siitä, että niissä ei ole selkeitä ohjeita esimerkiksi sisätilojen tuulettamisesta eikä ilmanvaihdosta. – Ilmateitse tarttuminen on aiemmissa suosituksissa huomioitu epäsuorasti vain turvaetäisyyksien kautta, Vuorinen sanoo. New York Times julkaisi heinäkuun alussa artikkelin , jossa mahdollisen tartunnan kannalta riskipaikkoina mainittiin muun muassa baarit, ravintolat, työpaikat ja kaupat. Suomessakin juuri näissä paikoissa liikkuu taas kesän mittaan yhä enemmän ihmisiä. Lisäksi jutussa mainitaan, että kouluissa, hoitokodeissa, työpaikoilla ja kotonakin pitäisi välttää kiertävään ilmaan perustuvaa ilmastointia ja hankkia ilmastointilaitteisiin tehokkaita suodattamia. Myös Vuorinen pitää sisätilojen ilmanvaihtoa avainasemassa esimerkiksi työpaikoilla, joissa alkaa pikku hiljaa istua enemmän ja enemmän ihmisiä. Hänen mielestään on ongelma, ettei esimerkiksi toimistotilojen, koulujen ja ravintolan sisätilojen tuuletuksesta ole mitään ohjeistusta. – Hengitysvälitteisyyden merkitys on koronaviruksen kohdalla selkeästi erittäin suuri, hän sanoo Vuorisen mukaan valtaosa isoistakin viruspitoisista pisaroista jää leijumaan ilmaan aiempien oletusten vastaisesti. – Olemme tämän asian myös selvästi varmentaneet omassa fysiikkaa ja virologiaa yhdistävässä julkaisussamme ja tulokset ovat nyt saaneet myös kansainvälistä tukea BMJ-lehden julkaisuvetoomuksen kautta, hän sanoo. Vuorinen painottaa, että ennen mahdollista toista aaltoa tulisi käyttää uutta ymmärrystä covid-19-taudista. Se tarkoittaa, että käsihygienian lisäksi suosituksissa tulisi ottaa huomioon myös ilmavälitteisten tartuntojen mahdollisuutta tilanteissa, joissa oleskellaan sisätiloissa hieman pidempiä aikoja. Vuorinen mainitsee useita esimerkkejä siitä, miten ilmateitse leviäviä tartuntoja voidaan ehkäistä käytännössä. Kotioloissa ensimmäinen asia on tuulettaminen, varsinkin jos huoneistossa on koronavirukseen sairastunut henkilö. Myös huippuimurin tai liesituulettimen käyttö voi hänen mielestään olla paikallaan. Työpaikoilla tilanne on haastavampi, koska toimistorakennuksissa on usein koneellinen ilmanvaihto. Ikkunoiden avaamisesta ei silloin välttämättä ole hyötyä. – Koneellinen ilmanvaihto muodostaa ilmakierron, jolloin ei ole kuitenkaan yhdentekevää, miten ihmiset ovat sijoittuneet huoneessa”, Vuorinen kertoo. Käytännössä se tarkoittaa, että siellä missä on huonetilan matalin hiilidioksidipitoisuus, ihminen altistuu vähiten toisen ihmisen uloshengitykselle. Hiilidioksidia mittaava anturi voitaisiin Vuorisen mukaan liittää vaikka älypuhelimeen, joten kyse ei ole kalliista tai vaikeasti toteutettavasta mittaamisesta. Eräs vaihtoehto voisi olla myös pieni pöytätuuletin, jolla uloshengityksen hiukkaspitoisuuksia voitaisiin sekoittaa ja laimentaa ohjaten hiukkaset samalla poispäin muista ihmisistä. Lisäksi Vuorinen ehdottaa toimistotiloihin ilmanpuhdistimia, jollaisia käytetään esimerkiksi terveyskeskuksissa. – Henkilökohtaisesti suosittelen myös kasvomaskien käyttöä esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä, Vuorinen sanoo. Suomessa hallitus ei ole antanut yleistä suositusta kasvomaskin käytöstä julkisilla paikoilla. THL:n suositusten mukaan kasvomaski voi estää virusta kantavaa ihmistä tartuttamasta muita, mutta ei ole näyttöä siitä, että maskin laaja käyttö terveillä henkilöillä auttaisi vähentämään tartuntoja.