Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Nyt se on varma: Kokemäen seurakuntakeskus peruskorjataan – Harri Kivenmaa kuvaili pitkään jatkunutta vastustusta neljäraajajarrutukseksi

Monta vuotta jatkunut pohdinta Kokemäen seurakuntakeskuksen peruskorjauksesta on nyt saatu päätökseen. Kokemäen kirkkovaltuusto päätti, että seurakuntakeskus peruskorjataan. Samalla se hyväksyi urakkatarjoukset. Peruskorjauksen hinnaksi tulee lähes 1,76 miljoonaa euroa. Kivutta ja kritiikittä päätös ei syntynyt. Kirkkovaltuuston kokous venyi yli kolmetuntiseksi, koska se jouduttiin välillä keskeyttämään yli puoleksitoista tunniksi. Tauon aikana kirkkoneuvosto muotoili päätösesityksensä uudelleen, koska alkuperäinen ei olisi kaikille valtuutetuille kelvannut. Alkuperäisen esityksen mukaan kokouksessa oli tarkoitus hyväksyä vain urakkatarjoukset ja rahoitussuunnitelma. Hannu Heikola vaati kuitenkin, että kirkkovaltuuston on tehtävä päätös myös peruskorjauksen aloittamisesta. Lisäksi Heikola vaati, että kirkkovaltuuston olisi pitänyt valtuuttaa Lauri Siik allekirjoittamaan urakkasopimukset ja hakemaan hankkeelle rakennuslupa. Kuultuaan kirkkoneuvoston muutetun päätösesityksen Heikola veti kuitenkin esityksensä pois. Toinen kipukohta koettiin, kun kokouksessa käsiteltiin peruskorjauksen rahoitussuunnitelmaa. Kirkkoneuvosto esitti aluksi, että päätös olisi annettu valtuustolle vain tiedoksi. Kirkkoneuvosto oli jo aiemmin päättänyt, että remontti rahoitetaan lähes kokonaan lainarahalla. Pankista seurakunta ottaa lainaa 1,5 miljoonaa euroa ja hautainhoitorahastosta 230 000 euroa. Kassavaroista olisi mahdollista ottaa 300 000 euroa. Muutetun päätösesityksen mukaan kirkkovaltuusto päätti, että "rahoitussuunnitelman periaatteita" myös noudatetaan. Pankeista pyydetään sitovat lainatarjoukset välittömästi. Paavo Valtanen ja Tuija Paavola eivät valtuuston enemmistön tahtoon taipuneet, vaan he jättivät päätöksistä eriävät mielipiteensä. Valtasen mielestä rakennukset vievät kirkollisverojen tuotosta jo kohtuuttoman osan. Hän muistutti myös, ettei asian valmistelussa noudatettu hyvää hallintotapaa. Valtanen ihmetteli, miksi pääurakan hinnan alennuksesta neuvoteltiin vain toisen tarjouksen jättäneen yrityksen kanssa. Se ei ollut hänen mielestään reilua peliä. Valtanen kysyi myös, kuka ratkaisusta päätti, ja kuka määritteli ne remonttikohteet, joista nyt jouduttiin tinkimään. Valtanen esittikin, että kirkkovaltuusto olisi merkinnyt urakkatarjoukset vain tiedoksi ja päättänyt asiasta vasta, kun olisi saatu kustannusarvio ja tieto kustannusvaikutuksista seurakunnan toimintaan. Valtasen esitystä ei kuitenkaan kannatettu. Harri Kivenmaa piti hyvänä asiana, että suunnitelmissa edetään lopultakin maaliin saakka. Hän muistutti, ettei kirkkovaltuustossa ole puoleentoista vuoteen keskusteltu juuri muusta kuin remontista. – Kun ratkaisu tehdään, voisimme ruveta keskustelemaan siitä, miten seurakunnan toimintaa voisi lähteä kehittämään. Kivenmaa luonnehti peruskorjaussuunnitelmien jatkuvaa vastustusta neljäraajajarrutukseksi. Hän ei pitänyt siitä, että Lauri Siikille annettiin suunnittelussa roiston rooli. – Hän on vilpitön työmyyrä, joka on vienyt parhaalla mahdollisella tavalla tätä työtä eteenpäin. Lopputulokseen Kivenmaa oli kutakuinkin tyytyväinen. – Tämä ei ole mikään luksusratkaisu. Tämä on köyhän miehen remontti, mutta tällä pärjätään. Hannu Heikola puolestaan närkästyi siitä, että nykyisiä suunnitelmia ja kustannusarviota verrattiin vanhaan, jo kerran tyrmättyyn esitykseen. Tuolloin urakkatarjousten osuus oli lähes 2 miljoonaa euroa ja koko peruskorjauksen kustannusarvio 2,3 miljoonaa euroa. – Se edellinen rakennushanke oli niin susi kuin voi olla. Meillä ei olisi enää seurakuntakeskusta, jos se olisi toteutettu. Se olisi luhistunut siihen.