Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kolme syytä siihen, miksi Suomen työttömillä ei saada täytettyä avoimia paikkoja – tällaisia tekijöitä Suomeen nyt halutaan ulkomailta

Sanna Marinin (sd.) hallitus kokoontui keskiviikkona iltakouluun keskustelemaan työllisyystoimistaan ja niiden edistymisestä. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) nosti esille hallituksen uusista työllisyyskeinoista työperäisen maahanmuuton edistämisen. – Tästä on tullut viestiä yrityksistä hyvin laajasti eri puolilta Suomea, että osaavan työvoiman saanti on vaikeutunut. Me emme löydä enää riittävästi osaajia täältä Suomesta. Nyt viesti on myös se, että osaajia löytyy muualta ja prosessi on hirvittävän hidas, Haatainen kertoi. Tuplamäärä hakijoita Työperusteisten oleskelulupien hakemusmäärät ovat lähes tuplaantuneet neljässä vuodessa, selviää Maahanmuuttoviraston (Migri) tilastosta. Vuonna 2015 Suomesta haettiin 6 418 työperäistä oleskelulupaa. Kyseisen vuoden päätöksistä myönteisiä oli 86 prosenttia. Vuonna 2019 työperusteisia oleskelulupahakemuksia tuli peräti 12 687. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä 75 prosenttia oli myönteisiä. Valtaosa Suomeen tulevista työntekijöistä on iältään 18–34-vuotiaita ja miehiä. Eniten Suomesta työperusteista oleskelulupaa hakevat ukrainalaiset, ja he ovat myös suurin ryhmä, joka on saanut Suomesta ensimmäisen työperusteisen oleskeluluvan. Sen sijaan työperusteisia jatko-oleskelulupia hakevat eniten venäläiset, ja he ovat niitä myös eniten saaneet. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) asiantuntija Mikko Räsänen kertoo, että Ukrainasta ja Venäjältä saapuu Suomeen paljon työntekijöitä rakennusalalle ja maatalouden kausitöihin. Intiasta ja Kiinasta puolestaan saapuu enemmän korkeasti koulutettuja työntekijöitä, kuten insinöörejä. Sipilän hallituksen ohjelma laajenee Juha Sipilän (kesk.) hallitus aloitti Talent Boost -toimenpideohjelman, joka pitää sisällään kansainvälisen osaajien houkuttelun ja rekrytoinnin pilotteja. Aiemmin ohjelma keskittyi kansainvälisiin erityisasiantuntijoihin, mutta Marinin hallitus jatkaa ja laajentaa ohjelmaa koskemaan laajamittaisesti työvoiman maahanmuuttoa. Pilotit toteutetaan Business Finlandin, kaupunkien ja TE-palveluiden yhteistyönä. Tällä hetkellä käynnissä on pitkä lista kansainvälisen rekrytoinnin hankkeita. Tässä niistä kooste. Business Finlandin houkuttelupilotit Business Finlandilla on käynnissä kohdennettuja osaajien houkuttelupilotteja IT-, peli- ja meriteollisuusaloilla Venäjällä, Intiassa, Etelä-Koreassa sekä Singaporen ja Kaakkois-Aasian alueella. Piloteissa hyödynnetään muun muassa Women in Tech Asia -verkostoa, teknologia-alan tapahtumia ja digitaalista #Finlandworks-markkinointiviestintää. Kaupungit ja TE-toimisto ovat olleet mukana kampanjoissa, ja yhteistyötä tehdään yritysten ja yksityisten rekrytointifirmojen kanssa. Kaupunkien pilotit Kaupungeilla on useita Talent Boost -houkuttelupilotteja. Tampereella on Turkkiin kohdistettu kuvantamisalan pilotti sekä Venäjälle pelialan pilotti. Pääkaupunkiseudulla on Intiaan ja Venäjälle kohdistettu ICT- ja pelialan pilotti. Turussa on Koreaan ja Intiaan kohdistettu meriteollisuuden ja teknologia-alan pilotti. Henkilöstöalan yritys Barona on toteuttanut Turku Science Park Oy:n toimeksiannosta ohjelmistoalan osaajien rekrytointipilotin Filippiineillä vuonna 2019. Startup-perustajien houkuttelumaat Startup-perustajien houkuttelu kohdentuu erityisesti Venäjälle, Etelä-Koreaan, Kiinaan ja Itä-Eurooppaan. Eures-verkoston kansainväliset rekrytointihankkeet Euroopan komission koordinoima Eures on eurooppalainen työnvälitysverkosto. Siihen liittyen on käynnissä useita alueellisia rekrytointihankkeita. – Etelä-Pohjanmaa: Metallialan koulutus- ja rekrytointipilotti Slovakiasta 2019-2020. – Pohjois-Savo: MessiLive -hoiva-alan rekrytointiprosessi Espanjasta yksityiselle hoitoalan yritykselle vuosina 2019-2020. – Pirkanmaa: Puu- ja sahatavaran prosessityöntekijöitä 2019-2020. – Varsinais-Suomi: Maa- ja puutarhatalouden työntekijöitä Latviasta, Slovakiasta, Liettuasta ja Kroatiasta. – Varsinais-Suomi: Kokkeja, tarjoilijoita ja siivoojia Bulgariasta 2019. – Virtuaaliset kansainvälisen rekrytoinnin tapahtumat. Matkailualalle on tulossa Work in Lapland -tapahtuma syksyllä 2020 sekä #Finlandworks-virtuaalirekrytointitapahtuma 11. maaliskuuta. Se on kohdistettu teollisuus-, matkailu-, kausityö- ja ICT-aloille. Muut kokeilut Käynnistymässä on kansainvälinen rekrytoinnin kokeilu Ukrainassa painottuen erityisesti ICT- ja metallialaan. Suunnitteilla on myös metallialan osaajille suunnattujen kampanjoiden laajentaminen Euroopassa ja Venäjällä. EU:sta ei löydy EK:n mukaan Suomeen tarvittaisiin vuoteen 2023 mennessä noin 25 000–32 000 koulutettua ulkomaalaista töihin. Mikko Räsäsen mukaan etenkin teollisuudessa, rakentamisessa ja palvelualoilla on ongelmia työntekijöiden saatavuudessa, mutta se ei rajoitu tähän. – Ulkomaista työvoimaa tarvittaisiin kaikille aloille, hän sanoo. EK:lla on noin 15 300 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 900 000 työntekijää. Räsäsen mukaan työntekijöiden houkuttelu Suomeen EU-alueelta ei tunnu toimivan. – Ei ole riittävästi kannusteita eurooppalaisilla työntekijöillä siirtyä Suomeen ja pysyvästi muuttaa tänne. Samaa toteaa TEMin johtava asiantuntija Laura Lindeman . – EU:n alueelta ei löydy riittävästi työntekijöitä kaikille aloille, kun kaikki EU-maat kilpailevat samoista osaajista. Lähtökohtaisesti Euroopan sisäinen liikkuvuus on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto, jota työnantajille tarjotaan. Entäs suomalaiset työttömät? Suomessa on tällä hetkellä noin 160 000 työtöntä työnhakijaa. Moni ihmettelee, eikö heidän kauttaan saataisi Suomen työvoimapulaa paikattua. Räsäsen mukaan on kolme keskeistä syytä, miksi Suomen työttömillä ei ole saatu täytettyä avoimia työpaikkoja. – Maantieteellinen kohtaanto-ongelma on keskeinen. Työpaikat ovat muualla kuin työttömät, ja tähän liittyy liikkumiseen ja asumiseen liittyviä ongelmia. Suurin työvoiman tarve on tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, jossa asuminen on kallista. Monelle ei ole helppoa muuttaa toiselle paikkakunnalle perhesyistä tai mikäli on omistusasunto toisella puolella Suomea. Toinen ongelma on osaaminen eli monella työttömällä työnhakijalla ei ole sellaista osaamista, jota työnantajat kaipaisivat. Kolmas ongelma on Räsäsen mukaan kannustinloukut eli työn vastaanottaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. ”Ei keino halpuuttaa” Lindeman korostaa, että TEM pyrkii neuvomaan ja auttamaan työnantajia kansainvälisessä rekrytoinnissa, mutta myös valistamaan eettisistä pelisäännöistä. – Kansainvälinen rekrytointi ei ole keino halpuuttaa palkkoja, vaan vastata työvoiman tarpeisiin tilanteissa, joissa osaajia ei Suomesta löydy, Lindeman toteaa. Talent Boostissa pyritään myös saamaan hyödynnettyä jo Suomessa olevien ulkomaalaistaustaisten työllisyyspotentiaalia. Esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen pyritään edistämään.