Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

EU:n elvytyspaketti ei tarvitse kansanäänestystä

Tässä lehdessä EU-parlamentin jäsen Laura Huhtasaari kirjoitti joitakin päiviä sitten EU:n huippukokouksessa hyväksytystä elvytyspaketista. Kirjoituksensa lopussa hän totesi, että EU inhoaa kansanäänestyksiä viitaten samalla Helsingin yliopiston dosentin Tuomas Malisen ehdotukseen kansanäänestyksen järjestämisestä elvytyspaketista. Kirjoituksesta sai sen käsityksen, että Huhtasaari kannattaa itsekin kansanäänestystä. Mitä muuten siihen tulee, että EU inhoaisi kansanäänestyksiä, en muista EU:n koskaan järjestäneen kansanäänestystä, eikä se EU:n rooliin kuuluisikaan. EU ei ole liittovaltio eikä toivottavasti koskaan sellaiseksi tulekaan. Suomessa on korkea kynnys kansanäänestykselle. Suomessa on järjestetty tähän mennessä kaksi kansanäänestystä. Ensimmäinen koski kieltolakia, ja toisen aihe oli Suomen jäsenyys EU:ssa. Tämä järjestettiin vuonna 1994. Neuvoa antavassa kansanäänestyksessä EU-jäsenyyden kannattajat voittivat prosenttiluvuin 54–46. Eduskunta hyväksyi monien vaiheiden jälkeen Suomen jäsenyysanomuksen, ja Suomi liittyi EU:hun 1.1.1995 samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa. Näin EU:ssa oli tuolloin 15 jäsentä. Käytäessä keskustelua ennen kansanäänestystä puhuttiin paljon taloudesta ja turvallisuudesta. Suomihan ehti olla jo Euroopan talousalueen jäsen ennen liittymistä EU:hun. Tämä ETA-sopimus takasi Suomen pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Sisämarkkinoiden merkitystä Suomen taloudelle on nyt korostettu, kun on puolustettu 3,4 miljardin maksamista elvytyspakettiin. Presidentti Koivisto korosti erityisesti turvallisuuden merkitystä päättäessään Suomen hakemuksesta EU:hun. Koiviston huolen turvallisuudesta ymmärtää, koska Venäjä oli tällöin täydessä kaaoksessa. Eurosta ei sen sijaan juuri keskusteltu EU:hun liittymisen yhteydessä. Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestykset järjestettiin, ja molemmissa maissa kansa hylkäsi siirtymisen euroon. Näin Ruotsilla ja Tanskalla on oma itsenäinen keskuspankki sekä oma valuutta. Yleinen käsitys on, että erityisesti Ruotsi on hyötynyt paljon omasta valuutastaan. Suomessa ei kansanäänestystä eurosta järjestetty. Itse olin kansanäänestyksen kannalla, mutta pääministeri ja puolueemme puheenjohtaja Paavo Lipponen ei kansanäänestystä halunnut. Lipponen sanoi, että Suomi menee nyt EU:n ytimeen. Yleinen arvio on, ettei Lipponen halunnut kansanäänestystä, koska hän oli myöhemmin pyrkimässä komission puheenjohtajaksi. Ilman euro-jäsenyyttä olisi ollut mahdotonta päästä komission puheenjohtajaksi. Lipposesta ei tullut komission puheenjohtajaa, sillä tukea ei tullut edes Ruotsista. Ruotsin silloinen pääministeri Göran Persson (sd.) sanoi julkisesti, ettei hän kannata Lipposta komission puheenjohtajaksi. Mikko Elo Pori Korjattu: Tekstissä mainitun dosentin Jukka Malisen oikea nimi on Tuomas Malinen.