Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Miljardiluokan tasapainotus kuntatalouteen – tappi puuttuu Porin perusturvan veneestä

Suomalaisen kuntatalouden kriisiytyminen jatkuu. Tähän on keskeisesti vaikuttanut kuntien tehtäväkentän ja tulopohjan pidemmän aikaa jatkunut separointi. Niukkuuden jakaminen on johtanut mittavaan korjausvelkaan ja uusien investointien siirtymiseen. Sipilän hallitus omilla toimillaan ei lainkaan helpottanut tuskaa. Sotekin meni tällä erää syteen. Eduskuntavaalien keskusteluissa kuntatalouden kestävyys jäi trendikkäämpien aiheiden varjoon. Vain leveiden hartioiden nimeen jaksettiin vannoa. Toivottavasti muisti hallitusneuvotteluissa pelaa paremmin. Valtion on lunastettava pääsylippunsa talkooseen, jossa saadaan miljardiluokan tasapainotus kuntatalouteen. Apumiehiksi tarjotaan digitalisaatiota ja tekoälyä, jotka kuitenkin vaativat investointeja. Kuntien tulojen ja menojen alati kasvava railo on pystyttävä kuromaan umpeen. Keinovalikoima on rajallinen. Valtionosuuksia voidaan kasvattaa. Verotulopohja vahvistuu, jos esimerkiksi tuloutetaan pääomaverotuottoja kunnille. Menopuolta saadaan kutistettua kuntien tehtäväkenttää uudelleen järjestelemällä. Satakunnassa on kunta toisensa jälkeen käynyt läpi erilaisia sopeutustoimia välttääkseen kriisikunnan ”sertifikaatin”. Näin kävi muun muassa kuntaliitoksen jälkeen uudelle Säkylälle. Rakenteet natisivat ja hampaat nirskuivat. Nähtäväksi jää, miten matokuurista selviää esimerkiksi perusturva. Maakuntapääkaupunki Pori kärvistelee parhaillaan tilanteessa, jossa tulos tänä vuonna uhkaa painua jopa 15,5 miljoonaa euroa pakkaselle. Tappi näyttää nyt puuttuvan perusturvan veneestä. Tämän vuoden talousarviota tehtäessä laitettiin kädet ristiin ja haluttiin uskoa, että takkiin tulisi vain 4,5 miljoonaa. Jotain on pakko tehdä. Pomarkku teki jo päätöksensä, kun edessä näyttää olevan neljäs alijäämäinen tulos. Se lomauttaa kaikki suinkin tähän soveltuvat työntekijänsä syksyllä 7-21 päiväksi. Tälle vuodelle kunta jo korotti tuloveroaan prosenttiyksiköllä. Eura ei tunnustaudu kriisikunnaksi, koska sen taseessa on vielä 3,9 miljoonan euron puskuri. Pahasti kintuille valuva tämän vuoden talousarvio vaatii kuitenkin korjausliikkeen. Nyt haetaan kolmen miljoonan euron pysyviä säästöjä, joista puolet henkilöstöstä. Ei siis lomautuksia vaan irtisanomisia. Ihmetellään, että jo ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen kunnan talous on kuralla? Osasyy on luottamushenkilöihin sisään rakennettu optimismi, joka muuttuu talousarviossa itsepetokseksi. Kari Madekivi Kirjoittaja on eläköitynyt reksi ja nykyinen vaari.