Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Tämä asia on kotonasi suurin tulipaloriski – Satapelastuksen Jari Marttila kertoo, miten suojelet asuntosi tulipalolta

Sähkölaitteet ovat tilastojen mukaan suurin syy rakennuspaloihin. Palovahinkotilastojen mukaan tulipaloja aiheuttavat laitteet itsessään sekä niiden käyttövirheet. Toinen iso paloriski ja toistuva pelastuslaitoksia työllistävä syy löytyy hellalta, kun pizzat, muusit ja soosit syttyvät tuleen. Palo- ja onnettomuusriskiä voi Satakunnan pelastuslaitoksen palotarkastaja Jari Marttilan mukaan vähentää hyvin yksinkertaisin keinoin. Palokunnat saivat viime vuonna Suomessa noin 14 300 hälytystä tulipalojen sammutustöihin. Runsas kolmasosa oli rakennuspaloja. Määrä on suunnilleen sama kuin menneinä lähivuosina. Useimpien riskien juurisyynä ovat inhimillinen toiminta tai sen puutteet, mutta moneen vaaranpaikkaan voisi Marttilan mukaan kyllä halutessaan vaikuttaa. Seuraa sähkölaitteita Rakennuspalojensyttymistilasto antaa Jari Marttilan mukaan syyn epäillä, ettei laitteita aina huolleta tai käytetä ohjeiden mukaan. Hankintavaiheessa kannattaa varmistua, että laite on CE -merkitty eli teknisesti hyväksytty markkinoille. – Laitteita pitäisi todellakin huoltaa ja seurata, esimerkiksi pakastimen ja jääkaappien pölyt pitää imuroida säännöllisesti. Kannattaa miettiä laitteiden latauspaikkaa ja muuntajien pitämistä verkossa jatkuvasti. Jatkojohtorykelmät ovat myös tavallisia tapauksia, mutta eivät suositeltavia. Koteihin ja yrityksiin kertyy yhä vain lisää sähkölaitteita. Laitteita, esimerkiksi latureita, ei ole järkevää pitää turhaan pistorasioissa, eikä varsinkaan moninkertaisissa johtovirityksissä. – Koteihin on laitteiden mukana, esimerkiksi vanhentuneissa kännyköissä, kertynyt kasvava määrä akkuja. Jos niitä ei tarvitse enää, kannattaisi miettiä paloriskin vähentämistä niistä luopumalla ja viemällä ne kierrätykseen. Ylimääräiset kemikaalit, esimerkiksi maalit ja vastaavat, kannattaa myös poistaa asianmukaisesti, Marttila jatkaa neuvontalistaa. Huolehdi siisteydestä Rakennusten seinustoille varastoidaan Jari Marttilan mukaan tyypillisesti helposti syttyviä materiaaleja. Tavaran voisi myös usein sijoittaa tontilla turvallisempaan paikkaan, jolloin esimerkiksi pelastuslaitos saattaa hädän tullen säästää kalliita sekunteja – Kahdeksan metriä olisi hyvä vähimmäisetäisyys. Viisasta olisi miettiä myös roska-astioiden sijoitusta. Ne saattavat houkutella myös tahallisten palojen sytyttämiseen, Marttila sanoo. Varusta koti vaaran varalta Riskin toteutumisen varalta tärkeää on palovaroitinten toiminnan varmistaminen, ja se onkin laitehuoltokohteista tärkeimpiä. – Sammutin ja sammutuspeite ovat myös suotavia kaikissa kiinteistöissä, avun tulo kestää aikansa varsinkin taajamien ulkopuolella. Tarkastuskäynneillä säännöllisesti esiin tuleva ongelmakohta on talonumeroiden puuttuminen – Ambulanssi- ja pelastushenkilöstölle se on tärkeä tieto. Kannattaa miettiä tilannetta, jossa apua tarvitaan viivytyksettä ja pelastajilla kuluu aikaa oikean osoitteen etsimiseen, Jari Marttila perustelee. Ole oma palotarkastajasi Perinteinen palotarkastajan työlista on katsastaa talon tulisijat ja savupiippu on laventunut tuntuvasti, kun yritysten ja kotitalouksien teknologia sekä muut riskit ovat kasvaneet. Jari Marttila sanoo, että pelkkien määräysten jakamisen ohella tarkastustoiminnan tavoitteena on alentaa onnettomuusriskiä neuvoja antamalla. Hänen toiveensa on, että talon- tai huoneistonhaltijat ottaisivat riskien itsearvioinnin osaksi arkea. Jari Marttila nostaa omavalvonnan merkitystä, sillä pelastuslaitoksella eivät voimavarat riitä virkatyönä kuin merkittävimpien riskikohteiden tarkastukseen. Satakunnassa valvottavaa riittää pikkumökeistä ydinvoimalaan. Pelkästään Rauman toimialueella on noin 22500 asuinrakennusta. – Valvontakohteiden palotarkastusvälit punnitaan riskien arviointiin perustuen, johon vaikuttavat mm. yrityksen harjoitettu toiminta, esimerkiksi käytettävät kemikaalit ja niiden määrä tai tiloissa oleva ihmisten määrä. Yrityksissä tarkastustiheys on pääsääntöisesti yhdestä viiteen vuoteen. Omakotitaloissa omistajia herätellään paloturvallisuuden itsearviointiin kirjeitse ja tarkastuslomakkeilla noin 10 vuoden välein.