Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kriisistä nouseville yrittäjille isoin tuki – myös julkisella puolella syytä heittää vanhoja toimintatapoja romukoppaan

Koronakriisi on iskenyt ihmisiin, osa on sairastunut, ja muut yrittävät selviytyä ilman tartuntaa. Valitettavasti koronavirus on tappanut myös Suomessa. Kaikki ymmärtävät, että terveys on tärkeintä. Sairaudesta ja sen uhasta kärsivät myös yritykset ja aivan erityisesti pienyritykset. Kahdessa kuukaudessa koronakriisi vahingoitti kolmea neljäsosaa suomalaisyrityksistä. Kun yrityksillä menee huonosti, myös yritysten kotikuntien talous sakkaa ja oman maakunnan vireys taantuu. Vaikka taloutta nyt avataan, emme voi varmuudella tietää, mikä on tilanne syyskuussa. Monien arvioiden mukaan tautihuippu on vasta tulossa. Toivottavasti ei. Yritystoiminnan päivittämisen tarve ei kriisivaiheen jälkeenkään häviä, päinvastoin. Ennätysmäärä yrittäjiä hakee nyt uutta alkua ja suuntaa yritystoiminnalleen. Moni totuttu toimintatapa on yrityksissä jouduttu heittämään romukoppaan. Sama ilmiö on havaittavissa ja toivottavaakin julkisella sektorilla. Joka maakuntaan yhdessä exit-suunnitelma Julkisen ja yksityisen sektorin kohtalonyhteys havaitaan nyt paremmin. Toinen toisiamme tarvitaan. Näistä joustoista on hyvä tehdä nyt se uusi normaali. Tuota ilmausta moititaan, mutta minusta on hyvä kriisissä tavoitella uutta tapaa toimia normioloihinkin. Huonompiakin ilmaisuja on, ja kriiseissä pitää oppia. Uusi normaali on esimerkiksi sitä, että yrityksille suunnattujen rahoitusinstrumenttien ja neuvontapalveluiden on mukauduttava palvelemaan tätä aikaa – ja erityisesti yrittäjää tai yritystä, joka on kohdannut kovia, mutta haluaa ottaa uuden alun. Jokaiseen maakuntaan on laadittava selkeä pitkän aikavälin selviytymissuunnitelma, johon eri elinkeinopolitiikan toimijat sitoutuvat. Aluetason exit-suunnitelma kannattaa laatia yhdessä mahdollisimman laajasti. Siinä on syytä ottaa huomioon yhteinen käsitys alueen yritysten, työpaikkojen ja aluetalouden tilanteesta kriisin jälkeen. On kartoitettava alueen vahvuudet ja erityisosaaminen sekä arvioitava kaikkien päätösten yritysvaikutukset. Työ on käynnissä monessa maakunnassa. Hyviä eväitä löytyy Suomen Yrittäjien juuri julkistetusta aluekehitysohjelmasta. Eroon julkisista jättihankinnoista Hyvä on kaikessa ottaa huomioon se, mitä opimme koronakriisissä. Yksi on varmaa, ja se on, että julkisten hankintojen keskittämisen on loputtava. Jättihankintoja ei tule enää tehdä. Yrittäjäjärjestö nosti talvella esiin valtion ja kuntien hankintayhtiö Hanselin jättihankinnat muun muassa puhtaanapidon ja elintarvikkeiden hankinnassa. Keskustelua käytiin helmikuussa eduskunnassakin. Toimme esiin, että hankintojen keskittäminen supistaa markkinaa, vie tuotantoa pois Suomesta ja heikentää omavaraisuuttamme. Hansel yhdisti kilpailutuksessa desinfiointiaineet, harjat ja jätesäkit. Hankintaa ei ositettu alueittain tai tuoteryhmittäin. Se oli niin suuri, että harva yritys pystyi osallistumaan tähän 50 miljoonan euron hankintaan. Suojavarusteiden hankinnassa olemme omilla ratkaisuilla heikentäneet mahdollisuuksiamme selviytyä tästä kriisistä. Tuotantoa ei ole Suomessa. Julkinen sektori voi olla nyt äärimmäisen tärkeä asiakas monelle yrittäjälle. Julkiset hankinnat voivat pitää yrittäjien pyörät pyörimässä, kun muut asiakkaat ovat kadonneet. Tuotantoa lähemmäksi kriisin jälkeen Kriisi tarjoaa Suomen maakunnille myös mahdollisuuksia. Tuhannet organisaatiot ovat luoneet toimintatavat etänä työskentelemiselle ja sujuville verkkokokouksille. Jos tätä jatketaan, työn perässä ei välttämättä ole pakko muuttaa kasvukeskukseen, vaan osa ihmisistä voi hyvin asua kaukanakin työpaikasta. Samaan aikaan raportoidaan kiinteistövälittäjien suunnasta suomalaisten taas innostuneen kesämökkien ostamisesta. Jos nyt nuoremmat ihmiset innostuvat pitkälläkin aikavälillä taas mökkien ostamiseen tai jopa rakentamiseen, on sillä väistämättä merkitystä alueiden elinvoimalle. Uskon, että useat yritykset tekevät myös johtopäätöksiä, joiden myötä tuotantoketjuja tiivistetään ja tuotteiden tuotantoa vedetään lähemmäksi. Globaali tuotanto voi muuntua ajan kanssa enemmän alueelliseksi ja paikalliseksi. Myös julkisen hankkijan pitää edistää tätä kehitystä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja.