Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Näkökulma: Suomen on vaikea hyväksyä satojen miljardien suoria tukia – elpymisrahasto aiheuttaa vielä riitaa Suomessa ja Euroopassa

EU-komission esittämän elpymisrahaston rakenne ei aiheuta hurraa-huutoja Suomen hallituksessakaan, joka kuitenkin Euroopan yhtenäisyyden nimissä paketin hyväksynee. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi tiistaina neuvottelujen jälkeen, että Suomen linja on se, että tukipaketin pitäisi ensisijaisesti olla lainamuodossa. Euroopan komission keskiviikon esitys oli kova isku Suomen toiveille. Ensinnäkin elpymisrahasto kasvoi 750 miljardiin euroon ja toiseksi siitä peräti 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ilman takaisinmaksuvelvoitetta. Osoitekin on selvä: koronaviruksen, turistikadon ja jättivelkojen runtelema Etelä-Eurooppa. Elpymisrahastosta jäisi Suomelle enintään murusia, mutta yhteiset velkavastuut kasvaisivat. Suomesta paketti tuskin jää kiinni Suomi ei kuitenkaan ole EU:n vaikein vastarannan kiiski, vaan pyrkii rakentavuuteen ja neuvottelujen tiehen. Pahiten pakettia vastaan asettuvat Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta, jotka ovat vaatineet rahastoa kokonaisuudessaan lainoina. Ei ole lainkaan selvää, että elpymisrahasto esitetyssä muodossaan menee läpi, sillä kaikkien jäsenmaiden on se hyväksyttävä yksimielisesti. Saksa on ollut aiemmin suorien tukien jakamisesta tiukkana, mutta teki nyt irtioton yhdessä Ranskan kanssa, kun valtionjohtajat Angela Merkel ja Emmanuel Macron neuvottelivat suostumuksensa jättirahastolle. Suomi vaatii pakettiin ehdollisuutta, eli rahojen jakamisella täytyy olla muukin tarkoitus kuin pelkkä jakamisen ilo. Melko mittava osa elpymisrahastosta on tarkoitus kohdistaa esimerkiksi EU:n ilmastoinvestointeihin. Sisäpolitiikkaan säpinää Sisäpolitiikassa on edessä vielä kova vääntö hallituksenkin sisällä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kirjoitti viime viikolla, että paketti ei tule menemään sellaisenaan läpi. Kulmunin mukaan poikkeustilanteessakaan ei voida kumota maiden vastuuta oman talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa. Pääministeri Sanna Marin (sd.) taas on linjannut, että kyse ei voi olla avoimesta valtakirjasta, vaikka hän ei suoraan tyrmännytkään rahaston varojen jakamista myös tukimuodossa. Oppositiolle elpymisrahasto antaa pelin paikan. Nähtäväksi jää, tuoko se uuden piristyksen perussuomalaisille, joiden sanoma on ollut hukassa maahanmuuton tyrehdyttyä korona-aikana. EU:n talouden menestys peilautuu Suomeen Miksi paketti aiotaan joka tapauksessa jossain muodossa hyväksyä, Suomenkin suostumuksella? Tätä näkökulmaa avaa se, miten Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajattelee elpymisrahastosta. EK tosin ajaa rahaston lainapainotteisuutta, mutta pitää kaikkein tärkeimpänä sitä, että rahasto syntyy. Logiikka on selvä: Ilman elpymisrahastoa Eurooppa ei toivu koronaviruksen talousshokista, eikä ilman Euroopan elpymistä toivu Suomenkaan vientivetoinen talous. EK:n mukaan Suomen viennistä 60 prosenttia suuntautuu EU-maihin. Lisäksi EU:n täytyy pystyä yhteistyöhön pärjätäkseen maailmanmarkkinoilla. Ministeri Tuppurainen piti tiistaina erittäin tärkeänä, että EU toimii nopeasti. Hän puhui myös eurooppalaisten ministerikollegoidensa toistamin sanoin tilanteesta "totuuden hetkenä". EU-komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseksi. 500 miljardia euroa jaettaisiin suorina tukina jäsenmaille. 250 miljardia euroja olisi takaisinmaksettavia lainoja. Pahiten koronaviruksesta kärsineet Italia ja Espanja saisivat paketista yhteensä 313 miljardia euroa suorina tukina ja lainoina. Suomi saisi vähemmän rahaa takaisin kuin sen vastuut elpymisrahastosta kasvaisivat. Kaikkien EU-maiden on hyväksyttävä elpymisrahasto. Neuvotteluista odotetaan vaikeita. Samalla on tarkoitus hyväksyä EU:n rahoituskehys 2021–2027, jonka suuruudeksi on esitetty 1 100 miljardia euroa. Yhteensä luvassa olisi siis esitys ja mahdollinen päätös yhteensä 1 850 miljardin rahoituksesta EU:lle.