Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Tällaisena et ole Porin uimahallia nähnyt – katso, mitä 2,5 miljoonan vesilitran alapuolella tehdään ja tapahtuu

Kuka arvaisi, että uimahallin altaan liian nopea tyhjentäminen saattaisi johtaa siihen, että altaan pohja nousisi kuin kraatteri – tai ainakin aiheuttaisi laattojen irtoamista? Se on yksi asia, jota Porin uimahallin laitosmiehenä työskentelevän Tero Salon tulee varoa. Iso allas tyhjennetään joka toinen vuosi, ja urakka on edessä jälleen ensi kesänä. Tuolloin altaan tyhjentämiseen ja täyttämiseen kuluu noin viikko. Vedenpintaa lasketaan 50 senttimetriä vuorokaudessa. Kaikkiaan 50 metrin uima-altaassa virtaa 1,7 miljoonaa litraa vettä. Uimahallin pyörittämiseen kuluu 120 kuutiota vettä vuorokaudessa, eli suurin piirtein omakotitalon vuoden kulutuksen verran. Syystä uimahallin miehet siis naurahtavatkin, että halli on hyvä vesilaitoksen asiakas. Huolimatta siitä , että Tero Salo pääasiassa vain kehuu työpaikkaansa, muistuu hänen mieleensä nopeasti myös tilanne, jossa ei naurattanut. Uusi halli oli käytössä ensimmäistä vuotta, kun kovalla talvipakkasella sen ilmastointilaitteet jäätyivät. Uimahalli voitiin pitää auki, kun laitosmiehet asensivat lämpökanaviin lämpöpuhaltimia. – Se oli kuin voitto, Salo sanoo. Toki toisinaan vastaan tulee tilanteita, jolloin uimarit pitää käskeä pois altaasta: Taustalla on silloin useimmiten altaaseen sattunut vahinko. Tuolloin laitosmies siivoaa ja arvioi keskeytyksen pituuden. – Esimerkiksi koko 50 metrin altaan vesi kiertää suodattimen läpi kolmessa ja puolessa tunnissa. Jos vahinko sattuu pienemmässä altaassa, se voi olla suljettuna vain puoli tuntia. Usein siihen menee tunti, että pohja saadaan imuroitua. Jos altaaseen on tullut isompi vahinko, käytämme myös shokkikloorausta. Porealtaan vesi vaihtuu seitsemässä minuutissa. Uimahallin käytävillä kulkiessaan Tero Salosta välittyy vilpitön ylpeys työpaikkaansa kohtaan. Ja varmasti syystä: Tänä syksynä alkoi hallin yhdeksäs kausi, ja uimahalli vaikuttaa edelleen moitteettomalta. Kymmenen ikävuoden rajapyykin lähestyessä selvää kuitenkin on, että lähitulevaisuudessa hallissa tullaan tekemään tavallista isompi huolto. Kymmenvuotishuollon suunnittelu alkaa ensi vuonna. – Kun tekniikka pettää, on haaste saada se pyörimään nopeasti. Täällä on noin sata automaattiventtiiliä, uimahallin allasvedet ovat viidessä eri allaskierrossa, ja ympärillä on paljon automatiikka sekä komponentteja. On haaste saada altaat pysymään käytössä, kun ongelmia ilmenee. Kertaakaan ei hallia kuitenkaan ole tarvinnut sulkea, vaan ongelmat on pystytty korjaamaan muilla tavoilla. Kerran uimahalli toki on ollut kiinni, mutta eri syystä. Vuonna 2016 kaupunki lomautti kaikki työntekijänsä kolmeksi viikoksi. Tuota tapausta Porissa muistellaan historiallisena. Kesällä halli on suljettu huollon ajan. Se on asia, josta kaupunkilaiset antavat usein palautetta. Sulkemisen syy on kuitenkin selvä. – Suomessa on halleja, jotka ovat auki ympäri vuoden, mutta se myös näkyy niiden yleisilmeessä. Kesällä Porissa on korvikkeena loistava maauimala, jossa käy kolmen kuukauden aikana 60 000–70 000 kävijää. Mutta juuri tänään vastasin kysymykseen, miksei halli ole auki kesällä, kertoo kaupungin liikuntapaikkainsinööri Timo Lehtimäki . Nykyisessä työssään Tero Salo aloitti uuden uimahallin avautuessa. Hän siirtyi kaupungin palvelukseen Ruskatalojen palveluyhdistyksen uimahallimiehen tehtävistä. – Ensimmäiset kaksi vuotta täällä olivat enemmän vilskettä, että pääsi jujuun kiinni. (Laitosmies) Rönnin Pasin kanssa on ollut juttua, että tässä ei ole ikinä valmis, vaan aina on haaste, miten paketti pyörii. Hallilla työskentelevän kolmen laitosmiehen vastuulla on myös vieressä seisova urheilutalo. – Joka kiinteistössä on omat haasteensa, ja tuokin on jo vanha rakennus. Se on menossa remonttiin vuonna 2021. Uudistus on tervetullut, Salo ja Lehtimäki toteavat. Keskustan uimahallissa käy vuosittain noin 340 000 kävijää, eli noin 1 200 asiakasta vuorokaudesta. Vertailuksi Salo ja Lehtimäki muistavat kuulleensa, että vanhassa hallissa päivittäinen kävijämäärä oli 700. – Kasvu johtuu jo pelkästään isommista allasneliöistä ja siitä, että nykyinen halli kerää asiakkaita myös kuntarajojen ulkopuolelta. Vanha uimahalli oli aikansa tuotos, jota ei voinut luonnehtia myöskään esteettömäksi. Liikkuminen oli portaissa kävelemistä. Kun hallissa vierailee toista tuhatta kävijää päivässä, on selvää, että joukossa on myös paljon sellaisia, joita hallin tekniikka kiinnostaa. Tero Salon mukaan esimerkiksi opiskelijaryhmät ovat käyneet tutustumassa siihen. – Alkuun päästimme alakertaan saunaparlamentin miehiäkin. Sen nähdessään he hiljenivät, koska olivat luulleet, ettei siellä mitään ole. Vaikka Salo luettelee uimahalliin liittyviä lukuja ja faktoja sujuvasti, yhteen kysymykseen hänkään ei osaa vastata – hallissa olevien putkien yhteismittaan, nimittäin.