Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Testit ja visat

Rauman merimetsojen häätöaloitteessa jo yli 1 400 allekirjoittajaa, kaupunki miettii käsittelyjärjestystä – pengertien rakentaminen voi ajaa linnut toisaalle

Sataman ja telakan naapuriksi Raumalla asettunut huomattavan suuri merimetsokolonia ja sen häätäminen on saanut kuntalaisaloitteena taakseen poikkeuksellisen laajan kansalaismielipiteen. Raumalaisen ammattikalastajan Jarno Aaltosen alulle laittaman kuntalaisaloite oli maanantain iltapäivään mennessä saanut puolelleen runsaat 1 400 allekirjoittajaa. Kalastaja Jarno Aaltonen vetoaa ensisijaisesti kasvaneen lintukannan haittoihin kalakannalle, kalastuselinkeinolle sekä Rauman saaristoluonnon tasapainolle ja muille eliölajeille. Hän on osoittanut aloitteensa kaupungille, koska Rauman kaupunki omistaa saaret, joilla yli 2 000 merimetsoparia on pesinyt kuluvana kesänä. Jarno Aaltonen on tyytyväinen saamaansa palautteeseen ja aloitteensa allekirjoituksiin. – Oikeastaan tämä vetää nöyräksi ja palaute kertoo, että ihmiset kokevat merimetsojen määrän ongelmaksi. On myönteisestä, että asiasta on noussut keskustelua ja positiivista palautetta on tullut valtakunnallisestikin. – Tämä osoittaa myös sen, että tilanne on umpikujassa. Työryhmät kyllä istuvat ja miettivät, mutta ratkaisuja ei tule. Nyt Rauman, Eurajoen Olkiluodon ja Pyhärannan Mannerveden edustalla saalistaa entistä suurempi määrä merimetsoja, sama koskee koko rannikkoa, Aaltonen sanoo. Hän aikoo pitää kuntalaisaloitteensa avoimena ja allekirjoitettavissa kuluvan heinäkuun loppuun saakka. Merimetsoaloite ja -keskustelu ovat noteerattuna Rauman kaupungin hallinnossa, vaikka lomasesonki on päällä. Ympäristönsuojelupäällikkö Juha Hyvärinen toteaa, että kuntalaisaloite otetaan säädösten mukaan käsiteltäväksi ja valmisteltavaksi, kunhan se tulee virallisesti esitetyksi. Marssijärjestys on vielä avoin ja käsittelyjärjestyksestä päättänee kaupunginhallitus. Hyvärinen sanoo kaupungin maa-alueiden hallinnon olevan teknisen valiokunnan toimialaa. Ilmeisesti ympäristö- ja lupalautakunta saa kuitenkin tilaisuuden antaa asiassa lausunnon. Yhtenä osapuolena on vielä kaupungin omistama Rauman Satama Oy, jolle Vähä- ja Iso-Järviluodon saaret on vuokrattu tulevaisuuden laajennustarpeisiin. Lähimpänä käytännön rakennussuunnitelmana on pengertien rakentaminen meriteollisuuspuistosta Vähä-Järviluodon kautta Iso-Järviluotoon. Rakentamisaikataulu on vielä avoin, mutta puiden kaataminen ja tien rakentaminen voivat vaikuttaa lintujen pesintään saarella. Saarella pesii merimetsojen lisäksi harmaahaikaroita. Olennainen ja periaatteellinen kysymys on, lähteekö Rauman kaupunki hakemaan Varsinais-Suomen ely-keskukselta luonnonsuojelulain ja lintudirektiivin mukaista pesinnän häirinnälle ja tätä kautta mahdolliselle lintukannan rajoittamiselle. Juha Hyvärinen arvioi, ettei vastustava mielipide ole yksin riittävä peruste merimetsojen pesinnän häiritsemiselle tai häätämiseen jollain muilla keinoilla Rauman saaristosta. Vaikutukset kalakantaan pitäisi voida näyttää ja se voi olla vaativa tehtävä. Toinen merkittävä kysymys on se, millä keinoin mustat linnut häädettäisiin. Juha Hyvärinen toteaa, ettei kaupungilla ole käytännön keinoja ja häätämisessä pitäisi turvautua ulkopuoliseen apuun. Hyvärinen huomauttaa, että häätäminen saattaa vain siirtää ongelman toisaalle. Nyt ongelmana pidetty merimetsoyhteisö rajautuu Rauman saaristossa Järviluotojen lisäksi Hansklopin luodolle ja Hanhisten Mansikkakariin. – Minne ne siirtyisivät seuraavaksi vai hävitettäisiinkö linnut? Mikähän on mökkiläisten reaktio. Mitä tehdään seuraavaksi, kun valkoposkihanhia vaaditaan pois ja Ahvenanmaalla haluttaisiin ampua merikotkia, kun niitäkin on liikaa, Hyvärinen kysyy.