Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Ongelmaa ei ratkaistu, mutta demokratia toimi - Oliko Porin kouluverkkopäätös kuntalaisten edun mukainen?

Porilaisesta päätöksenteosta voi tehdä samaan aikaan kaksi vastakkaista analyysia. Toisen mukaan päätöksenteko karhukaupungissa on hapuilevaa, epäloogista ja lyhytnäköistä. Tai sitten päätöksiä tehdään aivan oikein niin, että virkamiehet valmistelevat kunnianhimoisen esityksen, josta käydään laaja kuntalaiskeskustelu ja jonka jälkeen poliitikot tekevät päätöksen. Demokratiaa parhaimmillaan. Molemmat tulkinnat ovat mahdollisia, kun lukee toimialajohtaja Esa Kohtamäen haastattelua Porin kouluverkkouudistuksen valmistelusta. Uutinen avaa mainiosti päätöksenteon prosessia, taustoja ja dynamiikkaa. Kyseessä on hyvä läpileikkaus siitä, miten karhukaupungissa valtaa käytetään. Poliitikkojen ja virkamiesten taustakeskusteluissa ymmärrettiin, että kouluverkko vaatii rakenteellisia uudistuksia. Suomeksi tämä tarkoittaa, että osa kouluista oli lopetuslistalla, koska laskeva syntyvyys pienentää oppilasmääriä hyvin nopeasti. Lähtökohta oli oikea. Käytännössä kouluverkkouudistuksessa pidettiin kaikki kuitenkin ennallaan, mutta sen lisäksi päätettiin vielä rakentaa uusi kiinteistö Vähärauman koulun tilalle ja iso yhtenäiskoulu Pohjois-Poriin. Virkamiesten esitykset koulujen lakkauttamisista ja suurlukiosta ohitettiin. Suoraan sanoen poliitikot vetivät maton virkamiesten jalkojen alta. Miten tämä on mahdollista? Mihin katosi poliitikkojen kyky tehdä kauaskantoisia ratkaisuja? Eikö tämä ole osoitus päätöksenteon täydellisestä epäonnistumisesta? Kyllä ja ei. Ongelmaa ei saatu ratkaistua, vaan nyt kouluverkkoa käytännössä paisutetaan veronmaksajien rahoilla. Samaan aikaan demokratia toimi. Koulujen opettajat ja oppilaiden vanhemmat aktivoituivat. He ottivat yhteyttä poliitikkoihin ja saivat äänensä hyvin kuuluviin myös Satakunnan Kansassa. He osallistuivat, ajoivat asiaansa ja saivat tarvittavan enemmistön poliitikoista puolelleen. Hieno suoritus ja osoitus kansalaisdemokratian toimivuudesta. Jäljelle jää vaikea kysymys. Onko tehty kouluverkkoratkaisu kaikkien kuntalaisten etu vai vain muutaman sadan aktiivisen?