Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Kaikkien verotus uhkaa kiristyä ensi vuonna – "näillä pohjilla nollille pääseminenkin olisi hyvä saavutus"

Ennakkoon julkisuuteen hallitusohjelmaluonnoksesta vuotaneet verokirjaukset uhkaavat toteutukseen mennessään johtaa siihen, että lähes kaikkien palkansaajien verotus kiristyy ensi vuonna, arvioi Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen . – Pienituloiset voivat päästä nollille, mutta hyvätuloisten verotus tulee kiristymään, hän sanoo. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan hallitusohjelmaan kirjattujen 700 miljoonan veronkorotusten vastapainoksi luvataan 200 miljoonan euron tuloveron kevennystä, jolla korvataan pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, eläkeläisiin ja yrittäjiin kohdistuvia veronkorotuksia. – Se on hyvin vaatimaton summa, varsinkin, kun ensi vuonna uhkaa 0,5 miljardin kiristys, kun sosiaalivakuutusmaksut nousevat, Lehtinen sanoo. Kilpailukykysopimuksen päättymiseen liittyy palkansaajamaksujen muutoksia. Työeläkevakuutusmaksun ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun arvioidaan nousevan, sairausvakuutuksen päivärahamaksun ennustetaan alenevan. – Näillä pohjilla nollillekin pääseminen ensi vuonna on hyvä saavutus, eikä siihen voi olla tyytyväinen, Lehtinen sanoo. Kotitalousvähennys on täsmäkiristys Kansalaisten verotaakkaa lisää myös kotitalousvähennyksen leikkaus. Jatkossa kotitalousvähennystä voi saada vuodessa noin 200 euroa vähemmän kuin nyt. – Se on selvä täsmäveronkiristys niille 400 000 suomalaiselle, jotka kotitalousvähennystä käyttävät, Lehtinen sanoo. Asuntolainojen korkovähennyksen poistamisella sen sijaan Lehtinen ei arvele olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Jo edellinen hallitus leikkasi siitä suurimman osan pois. – Siitä ei ollut enää kovin paljon jäljellä, ja kun korot ovat alhaalla, vähennys on pieni. Jos asuntolainojen korot nousisivat merkittävästi, vähennyksen palauttamista saatettaisiin Lehtisen mukaan joutua arvioimaan uudelleen. – Sellaista ei tosin ole näköpiirissä. Kolikon toinen puoli on unohtunut 700 miljoonan euron veronkiristyksistä suurin osa kohdistuu haittaveroihin, mikä on odotettua. – Jos ajaa autoa, tupakoi ja käyttää alkoholia, pääsee kaikkien kiristysten piiriin. Bensiinin ja dieselin litrahinnan Lehtinen arvioi nousevan noin viidellä sentillä. – Se on mittava korotus. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvioi korotuksen samansuuntaiseksi. – Keskivertoautoilijalle se tekee satasen vuodessa. Vielä ei tietysti tiedetä, miten vero painottuu dieselin ja bensiinin välillä. Se voi vaikuttaa siihen, miten maksu lankeaa, hän sanoo. Tupakka-askin hinta puolestaan nousee arviolta 1,8 euroa askilta. Näin tupakka-aski maksaisi jo lähes 10 euroa. Lehtisen mukaan verolinjauksissa positiivista on se, että kiristykset haetaan haittaveroista. Hän sanoo, että niiden vastapainoksi tuloverotusta pitäisi alentaa samassa suhteessa. – Kolikon toinen puoli on nyt unohtunut, Lehtinen sanoo. Terveysvero vielä kaukana Hallitusohjelmaluonnokseen oli lisäksi kirjattu runsaasti selvitettäviä verotukseen liittyviä asioita, esimerkiksi terveysvero. Lehtinen sanoo, ettei odota nopeita muutoksia verotukseen. – Niitä on selvitetty aiemminkin, mutta esimerkiksi sokerivero on kaatunut käytännön haasteisiin. Hyvä, että näitä kuitenkin selvitetään. Esimerkiksi muoviveron kehittämistä Lehtinen pitää hyvänä ideana, jos sellainen saadaan toteutuskelpoiseksi. – Haittaverojen ongelma on, että ne, joita voidaan helposti kerätä, ovat jo käytössä. Bensiinin ja dieselin veronkorotukset ovat autoilijoille ikäviä, mutta hallinnollisesti yksinkertaisia. Myöskään Nieminen ei ole yllättynyt siitä, että polttoaineverot olivat jälleen korotuslistalla. – Se tulee aina vaalien jälkeen, vaikka ennen vaaleja sitä ei kannata kukaan, hän sanoo. Tiemaksukin on vero Hallitusohjelmaluonnoksessa on ilmeisesti myös kirjaus laista, joka mahdollistaa kaupunkiseutujen liikenteen hallintaan tähtäävien tiemaksujen käyttöönoton. Niemisen mukaan kyseessä on tosiasiassa uusi vero. – Siitä varmaan käytetään sanaa maksu, koska kukaan ei halua, että puhutaan uusista veroista, mutta meidän näkökulmastamme se on vero. Maksut perustuvat palvelun tuottamiseen, veroja käytetään ohjailuun. Nieminen sanoo, että tiemaksussa on vielä paljon kysymysmerkkejä liittyen siihen, missä mahdollisia maksuja kerättäisiin, kuka niitä keräisi ja kenelle rahat ohjautuisivat. – Jos siihen tarvitaan keräysjärjestelmä, jonka tuottaminen vie ison osan kerätystä rahasta, onko siinä järkeä? Meillä on kuitenkin jo toimiva vero, jota maksetaan auton käytön mukaan ja se on polttoainevero, hän sanoo.