Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine

Jokaisella Sveitsin pääpuolueella on perinteisesti yksi tai kaksi ministeriä hallituksessa

Johdin juuri suomalaista matkailuryhmää Sveitsissä. Joukko oli lähtenyt Suomen hallitusneuvottelujen aikaan kohti alppimaata, joten täällä matkalaisia kiinnosti, miten Sveitsissä politiikka pyörii: "Miksemme kuule koskaan uutisista, että Sveitsissä on hallitus hajonnut tai uutta hallitusta muodostetaan?" Vastaus on niin yksinkertainen, ettei hallitus hajoa Sveitsissä, eikä hallituksen kokoonpanosta neuvotella. Alppimaassa synnytettiin viimeisen kerran hallitus vuonna 1848. Sen jälkeen on nimitetty uusia ministereitä vain, kun entinen luopuu joko eläkkeelle tai toiselle uralle lähtiessään. Ministerin valitsee parlamentti. Se äänestää poliitikon vain seitsemänministerisen hallituksen jäseneksi, minkä jälkeen hallitus jakaa ministeripaikat keskenään. Ministeriksi valittaessa päättäjät eivät vielä tiedä, mihin tehtävään heidät valitaan. Näin kävi viimeksi joulukuussa, kun Sveitsi sai kristillisdemokraattien Viola Amherdista ensimmäisen naispuolustusministerinsä ja vapaat demokraatit -puolueen Karin Keller-Sutter nousi oikeusministeriksi. Neljä pääpuoluetta Ministeriksi päästäkseen sveitsiläisen poliitikon on kuuluttava johonkin neljästä pääpuolueesta. Nykyään sosiaalidemokraateilla, kansanpuolueella ja vapailla demokraateilla on kaksi ministeriä ja kristillisdemokraateilla yksi. Vuosikymmenet kansanpuolueella oli yksi ministeripaikka, mutta se sai niin suuret vaalivoitot ulkomaalaisvastaisen poliitikkonsa Christoph Blocherin ansiosta, että nappasi kristillisdemokraateilta toisen ministeripaikan 2003. Hallitukseen valitaan tasapuolinen edustus kaikilta kielialueilta eli saksan-, ranskan- ja italiankieliseltä alueelta. Puolueet katsovat myös miesten ja naisten tasa-arvoa ehdottaessaan ministereitä valintaäänestykseen. Presidentin virka on Sveitsissä edustuksellinen, ja se pistetään kiertämään ministerien kesken niin, että kukin ministeri hoitaa presidentin hommia vuoden kerrallaan ministeritöidensä lisäksi. Järjestelmästä ei ole malliksi muille Sveitsi on niin omalaatuisensa saareke keskellä EU-maita, ettei sen ainutlaatuisesta poliittisesta järjestelmästä ole malliksi muille. Mielenkiintoista sen sijaan on EU-maillekin seurata Sveitsin suoran demokratian mallia, jossa lopullisen sanan kaikista asioista sanoo kansa kansanäänestyksissä. Sveitsiläinen käy vähintään neljästi vuodessa vaaliuurnilla päättääkseen itse nostamistaan aloitteista tai suurista muutoksista, kuten Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK) liittymisestä. Viime kansanäänestyksessä toukokuussa sveitsiläiset saivat päättää yhdestä Sveitsin erikoisuudesta: jokainen Sveitsin armeijan käynyt mies säilyttää rynnäkkökivääriä kotonaan. EU vaati, että aseiden säilytyssääntöjä tiukennetaan, jotta Sveitsi pysyy ihmisten vapaan liikkumisen takaavalla Schengen-alueella. Sveitsiläiset suostuivat tähän. Kansalaiset joutuivat myös perehtymään monimutkaiseen ehdotukseen, jossa kavennettiin ulkomaisten yhtiöiden verohelpotuksia Sveitsissä, mutta taattiin samalla sveitsiläisten oikeus riittävään eläketasoon. Ulkomaillakin uutisoitiin vuoden 2009 äänestyksestä, jossa sveitsiläiset kielsivät muslimeilta rakennusoikeuden minareeteille maassaan. Sveitsin politiikassa kun ei hallitus vaihdu, oppositio on itse asiassa yhtä kuin kansa. Se äänestää kansanäänestyksissä usein juuri päinvastoin kuin hallitus. Kitkerin esimerkki tästä on vuoden 1992 äänestys liittymisestä Euroopan talousalueeseen ETA:an. Hallitus halusi Sveitsin liittyvän vapaakauppaa edistävään valtioryhmään, mutta kansa ei. Se teilasi samalla maan EU-suunnitelmat vuosikymmeniksi. Kansanäänestysjärjestelmä tuo Sveitsille vakautta, mutta myös hidastaa kehitystä. Sveitsin naiset saivat äänioikeuden valtiollisissa vaaleissa vasta 1971. Talous hyötyy politiikasta Alppimaan komeasti porskuttava talous on hyötynyt maan horjumattomasta politiikasta. Poliittinen tuki talouskasvulle on elintärkeä varsinkin hätätilanteissa, esimerkiksi kun ulkomaat hyökkäsivät Sveitsin pankkeja ja pankkisalaisuutta vastaan jäljittäessään maastaan karanneiden veropakolaisten varoja tai kun laatulentoyhtiö Swissair kellahti konkurssiin. Sveitsiläinen seuraa vähän kummissaan nykyistä brexit-keskustelua. Totta, että sveitsiläisetkin ovat äänestäneet kansanäänestyksissään samasta asiasta useita kertoja. Esimerkiksi YK:hon liittymiseen tarvittiin kaksi äänestyskertaa, jotta Sveitsistä tuli YK-jäsen, vasta 2002. Sellainen tyyli ei kuitenkaan istu demokratiaan, että "äänestetään niin monta kertaa, että saadaan oikea tulos". Joidenkin EU-analyytikkojen arvostelu, että kansan äänestettäväksi ei voi tuoda monimutkaisia asioita, on sveitsiläisen silmissä käsittämätöntä kansan väheksyntää. Presidentin virka on Sveitsissä edustuksellinen, ja se pistetään kiertämään ministerien kesken niin, että kukin ministeri hoitaa presidentin hommia vuoden kerrallaan ministeritöidensä lisäksi. Juttua päivitetty 9.6. kello 13.14: korjattu väärin kirjoitettu Vapaat demokraatit -puolueen jäsenen nimi.