Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Pandemrix aiheutti narkolepsiaa, ja nyt sen apuainetta käytetään useissa kehitettävissä koronarokotteissa

Narkolepsiaa laukaisseen Pandemrix-rokotteen adjuvantti eli imuunireaktiota tehostava apuaine on tulossa osaksi useita kehitteillä olevia koronarokotteita. Glaxo Smith Kline (GSK) on sopinut AS03-adjuvantin toimittamisesta esimerkiksi suuren rokotevalmistajan Sanofin rokotteeseen. Muun muassa Britannia on valmistautunut hankkimaan Sanofin rokotetta. Uutistoimisto Reutersin mukaan myös EU on käynyt neuvotteluja Sanofin kanssa. Lisäksi GSK on solminut sopimuksen adjuvantin toimittamisesta ainakin kiinalaiselle rokotevalmistaja Cloverille. Reuters kertoi touko-kesäkuun vaihteessa, että GSK:n adjuvantti voi olla tulossa vähintään seitsemään rokoteaihioon. Vuoden 2009 sikainfluenssapandemian yhteydessä narkolepsia lisääntyi maissa, joissa valtaosa väestöstä rokotettiin samaa apuainetta sisältäneellä Pandemrixilla. Tällaisia maita olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Britannia, Irlanti ja Ranska. Mekanismia, joka narkolepsiatapauksia laukaisi, ei vieläkään täysin ymmärretä, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) infektiotautien torjunnan ja rokotusten yksiköstä. Luultavaa kuitenkin on, että tärkeimpänä tekijänä olivat rokotteessa käytetyt antigeenit eli viruksen osat eikä apuaine. Sikainfluenssaa eli H1N1-virusta vastaan hyväksyttiin Euroopassa kolme adjuvantillista rokotetta. Pandemrixissa käytettiin AS03-adjuvanttia. Sama adjuvantti oli myös Kanadassa laajasti käytetyssä Arepanrix-rokotteessa, mutta Kanadassa riski narkolepsian puhkeamiseen jäi erittäin pieneksi. Toisenlaista MF59-adjuvanttia sisältänyt Focetria-rokote ei myöskään aiheuttanut narkolepsian lisääntymistä. Oletus antigeenien merkityksestä vahvistui juuri valmistuneessa suomalaisessa tutkimuksessa, kertoo immunologian professori Seppo Meri Helsingin yliopistosta. Meren ryhmä on yhdessä THL:n entisen tutkimusprofessorin, nykyisin Orionin tutkimusjohtajana työskentelevän Outi Vaaralan ryhmän kanssa selvittänyt kymmenen vuotta kestäneellä tutkimussarjalla, miksi ja miten Pandemrix laukaisi narkolepsiaa suomalaisissa lapsissa ja nuorissa. Tuloksia ei ole vielä ehditty julkaista, mutta tutkimuksissa selvisi, mitkä rokotteessa käytetyt viruksen osaset saivat aikaan immuunireaktioita. Samalla selvitettiin, mihin elimistön omaan rakenteeseen immuunireaktio saattoi iskeä. Meren mukaan tulokset vahvistavat, että kyse oli autoimmuunitaudista. Se syntyi, koska rokotteessa käytetyissä viruksen osasissa oli samankaltaisuutta elimistön oman molekyylin kanssa. Samanlaisuuden takia immuunipuolustus kävi myös elimistön oman rakenteen kimppuun ja tuhosi aivojen hypotalamuksesta solut, jotka tuottavat hypokretiinia, toiselta nimeltään oreksiinia. Hypokretiini osallistuu ihmisen valvetilan ja lihasjänteyden ylläpitoon. Sen puutteessa narkoleptikot nukahtelevat pitkin päivää. Lisäksi he voivat äkillisesti menettää lihasvoimansa tunnereaktioiden yhteydessä. Vahvalla adjuvantillakin oli Meren arvion mukaan osuutensa. ”Olisin nytkin vähän huolissani AS03:n käyttämisestä, koska se on hyvin tehokasta.” Adjuvantin tehtävä on aiheuttaa pistoskohdassa ärsytystä ja saada aikaan tulehdusreaktio, joka saa kehon muodostamaan riittävän voimakkaan reaktion rokotevirusta vastaan. AS03:n ainekset eivät ole sinänsä kovin dramaattisia. Se sisältää muissakin adjuvanteissa käytettyä skvaleenia, jota on esimerkiksi oliiviöljyssä. Lisänä on alfatokoferolia, joka on E-vitamiini, ja polysorbaattia, joka on saippuan kaltainen rasvan liuottaja. Sitä käytetään elintarviketeollisuudessa esimerkiksi kuohkeuttamaan jäätelöä. Pandemrixissa adjuvantin apuaineita oli tavallista enemmän, koska suuren kysynnän vuoksi H1N1-viruksen proteiineista oli pulaa. Niitä laitettiin rokotteeseen vain neljäsosa tavanomaisesta ja vaikutusta voimistettiin adjuvantin avulla. ”Terästetyllä adjuvantilla on saattanut olla merkityksensä narkolepsian kehittymiseen siihen alttiilla ihmisillä”, Meri sanoo. Suomessa kaikilla rokotuksen jäljiltä narkolepsiaan sairastuneilla oli taudille perinnöllinen alttius. Yleensäkin altistava geenimuoto on yli 90 prosentilla narkolepsiapotilaista. Suomalaisista altistava kudostyyppi on 28 prosentilla. Pandemrix-rokotteen ja AS03-adjuvantin valmistaja GSK kiisti kesän alussa Reutersille antamassaan lausunnossa , että sen rokote ylipäätään on aiheuttanut narkolepsiaa. Yhtiön edustaja sanoi uutistoimistolle, että ”tiede on mennyt eteenpäin” ja sälytti syyn sikainfluenssan aiheuttajalle, H1N1-virukselle. ”Uskotaan, että nämä harvinaiset tapaukset liittyvät villin tyypin H1N1-virukseen, joten on erittäin epätodennäköistä, että tästä olisi seurauksia tulevalle covid-19-rokotteelle”, GSK sanoi. Yhtiö viitannee Kiinassa tehtyihin tutkimuksiin. Kiinassa Pekingin seudulla väestöä ei rokotettu sikainfluenssaa vastaan, mutta narkolepsian ilmaantuvuus kasvoi sikainfluenssaepidemian jälkeen. Parin vuoden kuluttua ilmaantuvuus palasi entiselle tasolle. Muulla maailmassa ei ole havaittu samanlaista nousua rokottamattomassa väestössä. Vuonna 2019 julkaistussa katsauksessa pidettiin kuitenkin mahdollisena, että influenssatartunta ja pian sen jälkeen saatu rokotus yhdessä saattoivat laukaista sairastumisen. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa epidemia oli alkanut levitä ennen rokotusten alkamista. Norjalaisessa tutkimuksessa narkolepsian riski oli muihin rokotettuihin verrattuna hiukan suurempi niillä, jotka olivat saaneet sekä influenssatartunnan että rokotuksen. Suomalaisessa tutkimuksessa vain viidellä prosentilla narkolepsiaan sairastuneista lapsista havaittiin vasta-ainetutkimuksen perusteella jälkiä sika­influenssatartunnasta. Tulokseen saattoi kuitenkin vaikuttaa se, että näytteet otettiin vasta kaksi vuotta epidemian jälkeen. Meren näkemys on, että rokotuksen yhteydessä tapahtuneeseen sairastumiseen tarvittiin monen tekijän epäonninen yhteensattuma, ja yksi niistä voi olla samanaikainen infektio. ”Komplikaatio oli niin harvinainen, että sen aiheuttajaksi tarvittiin useampia tekijöitä”, Meri sanoo. Suomi ei Nohynekin mukaan ole ryhtynyt vielä valikoimaan koronarokotetta vaan on mukana sekä WHO:n että EU:n yhteishankintakonsortioissa. Tässä vaiheessa ei tiedetä, mitkä rokote-ehdokkaista osoittautuvat testeissä toimiviksi ja turvallisiksi, saavat lääkeviran­omaisten hyväksynnän ja ehtivät ensiksi markkinoille. Nohynekin mukaan Sanofin ja GSK:n rokote ei näyttäisi ehtivän myyntiin ensimmäisten joukossa. AstraZeneca on jo käynnistänyt tuotannon ja kertonut olevansa valmis toimittamaan rokotetta heti kun saa myyntiluvan, mahdollisesti tämän vuoden aikana. Nohynek huomauttaa , että adjuvanteista ei kuitenkaan olla luopumassa, ei edes AS03:sta, jota esimerkiksi Yhdysvalloissa on varastossa miljoonia annoksia osana maan pandemia­varautumista. ”Rokotteissa tarvitaan tehosteita, koska antigeeni yksin ei välttämättä kykene herättämään riittävästi suojaa kaikissa ryhmissä, esimerkiksi ikääntyneissä”, Nohynek sanoo. Ja kun rokoteannoksia pitää tuottaa satoja miljoonia lyhyessä ajassa, antigeenia voidaan säästää tehostamalla sen vaikutusta adjuvantilla. Pandemrix-rokotetta ei ole enää saatavilla, mutta silläkin on yhä Euroopassa myyntilupa. Euroopan lääkevirasto ei kuitenkaan suosittele sitä alle 20-vuotiaille, jos vaihtoehtoisia valmisteita on saatavilla. Myös tulevia rokotteita tarkastellaan Nohynekin mukaan hyötyjä ja haittoja punniten, ja suositukset voivat olla erilaisia eri ikäryhmillä. Avainasemassa rokotteiden käyttöön saamisessa on Euroopan lääkevirasto EMA, joka myöntää myyntiluvat. ”Turvallisuustutkimukset ovat yhtä oleellisia kuin suojatehon osoittaminen riippumatta siitä, kuinka kiire on saada uusi rokote”, Nohynek sanoo. Hän huomauttaa, ettei narkolepsiaa olisi pystytty testaamisella ennakoimaan. ”Vaikutus oli täysin uusi ja niin harvinainen, että tutkittavia olisi pitänyt olla 300 000, jotta riski olisi käynyt ilmi maassa, jossa on perinnöllinen alttius sairauteen.”