Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Lukemisto Kulttuuri Porilaine Pori Jazz

Kesäteatteriarvio: Erilaisuus repii ja yhdistää tragikoomisessa maalaistarinassa Merikarvialla

Kun on 17 innokasta ja osaavaa näyttelijää, maanmainio kvintetti musisoimassa, suvinen ja aurinkoinen merenrantanäyttämö, yllätyksiä tuova ohjaaja ja täysi katsomo teatterin ystäviä, niin mikäpäs on näytellessä jos kysymyksessä on vaikka kuinka moneen kertaan ja monessa eri formaatissa esitetty näytöskappale. Toiseksi käsikirjoittajaksi Liian paksu perhoseksi -näytelmän on merkitty Miika Muranen . Mies joka on tehnyt hyvää ohjausjälkeä pahassakin myrskynsilmässä. Muranen toi rohkeasti näytelmään musiikin mukaan. Ja näin on tehty Merikarviallakin. Lähes 20 laulua on kova haaste, josta ouralaiset selviävät kunnialla. Jos on näyttämöllä tehty hyvää nuorennusleikkausta, yltää sama asia musiikkikappalevalintoihinkin. Kaisu ( Iris Halme ) ottaa ajalle epätyypillisen askeleen ja riuskana eteläpohjalaisena lähtee paremman työn toivossa maakunnan rajojen ulkopuolelle, samaan aikaan kun muut työtä haikailevat matkaavat Ruotsiin. Maaltapaon ensimmäinen esimerkki on, kun Kaisun veli Lauri muuttaa suoraan surman suuhun, lihakauppiaaksi Helsinkiin. Erilaisuuden ongelman ydin näytelmässä on Kaisun iso koko ja lihavuus. Mutta sitä sivuavat myös erilaisuuden hyväksyminen, toisten huomioon ottaminen, rehellisyys, ystävyys ja lopulta se ehkä yksi tärkeimmistä – rakkaus. Kaisun kaikkinainen vastakohta on uusi työantaja, Ruutinojan kyläkaupan kauppias Erni ( Oskari Penttilä ). Tämän äiti ( Katja Rinne ) ja sisar ( Johanna Lemmenranta ) puolestaan edustavat ilkeyttä, tyhmyyttä, epärehellisyyttä ja kateutta. Tästä saadaankin aikaan kunnon soppa ja sekoiluvyyhti, jonka katkaisevat vain kylän ämmät ja pari vanhaa veteraania. Tietysti Kaisu ja Erni rakastuvat, mutta kesänäytelmään kuuluu yleensä toinenkin lemmenpari. Se saadaan hyvin epätasaisesta joukosta poimien. Ernin sisko narahtaa kuvioihin mopoilevan Jorman ( Markku Wargh ) pauloihin, tosin huonoin lopputuloksin. Ällistyttävän hienosti laulut myötäilevät juonta. Ja näyttämöitten iänikuisen, lavan editse huristavan, vanhan auton korvaa aito avomallinen kalastajavene jonka kahdella laituriin saapumisella on näytelmälle tärkeät merkitykset. Merkillepantavaa on myös, että yhä edelleen parhaat naurut irrottaa tuo v-alkuinen sana sen kaikissa eri muodoissa. Käsikirjoitus Sisko Istanmäki&Miika Muranen. Ohjaus Aa-Pee Söderdahl. Musiikin sovitus ja kapellimestari Timo Jauhiainen. Ouraoopperayhdistys, Krookan merenrantanäyttämö, Merikarvia, ensi-ilta 28.6.