Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Suomessa on 185–205 sutta – Luonnonvarakeskuksen mukaan yksilömäärä on kasvanut noin 10 prosenttia

Luonnonvarakeskuksen tekemän maaliskuun 2019 kanta-arvion mukaan susilaumat jakautuvat viimevuotista tasaisemmin Itä- ja Länsi-Suomen välillä. Läntisellä alueella laumat ovat vähentyneet, mutta kannat ovat esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Etelä-Satakunnassa vahvistuneet. Läntisellä alueella tavattiin 13 laumaa, kun niitä vuotta aiemmin oli 16. Idässä laumojen määrä kasvoi kahdeksasta yhteentoista, kun lasketaan mukaan myös Venäjän puolella käyvät laumat. Kokonaisyksilömäärän arvellaan olevan 185–205 sutta. Vuosi sitten arvio oli 165–190 sutta eli 10 prosenttia vähemmän. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola kertoo, että potentiaalia kannan kasvuun on. – Muutosta viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti siinä, että 2-3 suden laumat ovat lisääntyneet. Monessa tapauksessa kyseessä on pari, joka voi lisääntyä, Kojola kertoo. Kojolan mukaan suurin osa Suomen susista on varsin nuoria. – Suurta huolta susien sukusiittoisuudesta ei ole, Kojola sanoo. Susia on erityisesti Länsi- ja Itä-Suomessa. Kannat ovat vahvimpia Varsinais-Suomessa, Etelä-Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Ylä-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tarkkaa syytä ei ole tiedossa sille, miksei susia ole paljon Keski-Suomessa. – Olen pohtinut, että ehkä Järvi-Suomi on kesäaikaan niin vilkas kesäasutuksen takia, että sudet voivat välttää aluetta, Kojola miettii. Erikoistutkija Samu Mäntyniemen mukaan ennuste keväälle 2020 on 153–287 sutta. – Esimerkiksi susien talvikuolleisuutta on vaikea ennustaa. Yksittäisiä, vaeltavia, nuoria susia voi liikkua koko maassa, Mäntyniemi muistuttaa. Susikanta voi kasvaa nopeasti ravintotilanteen niin salliessa. Susi saa ensimmäiset pentunsa tavallisesti jo kaksivuotiaana ja lisääntyy sittemmin vuosittain. Pentuja syntyy tavallisesti 3–6. Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on tehdä kanta-arvio. Se ei päätä kannan hoidosta. Kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin, kuolleisuustilastoihin ja dna-analyyseihin. Gps-lähettimillä varustettujen susien paikannukset antavat lisätietoa kanta-arvion tueksi. Maaliskuun susikanta edustaa vuodenaikaa, jolloin susien lukumäärä on pienimmillään. Kesällä susien lukumäärä on olennaisesti suurempi, koska pennut syntyvät huhti-toukokuussa. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi puolusti keskiviikon julkistustilaisuudessa voimakkaasti Luonnonvarakeskuksen kanta-arviota. – Panostukset kanta-arvioon näkyvät. Luke on saanut syytä kritiikkiä kanta-arvioista. Monilla susialueilla odotetaan arvion olevan suurempi. Kritiikki on kuitenkin usein mantran toistamista ja monikaan kriitikko ei ole edes lukenut julkisia kanta-arvioita, Niemi harmittelee. Sudet kuumentavat tunteita monilla alueilla, koska ne voivat aiheuttaa vahinkoa kotieläimille ja herättävät joissakin ihmisissä pelkoa. – Pyrimme parantamaan uhkaa aiheuttavan suden määritelmää sekä suden sietämistä, Niemi sanoo. Maaliskuussa 2019 Suomessa oli 47 susireviiriä, joista 24 oli vähintään kolmen suden lauman ja 20 kahden suden asuttamaa. Merkittävä osa kahden tai 2–3 suden reviireistä oli parin asuttamia, mutta parien kokonaismäärä ei ole tiedossa. Osa reviireistä on Suomen ja Venäjän yhteisiä. Laumat ovat todennäköisesti perhelaumoja, joissa oli vuonna 2018 syntyneitä pentuja. Kahden tai 2–3 suden asuttamien reviireiden määrä oli maaliskuussa 2019 huomattavasti suurempi (22) kuin maaliskuussa 2018 (15). Lähde: Luonnonvarakeskus