Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kymmenille uusille sairaalahankkeille on myönnetty poikkeuslupa – Sote-uudistusta ei ole saatu valmiiksi, ja siksi investointeja rajoittaa yhä laki

Suomessa on voimassa sote-investointien rajoituslaki auki olevan sote-uudistuksen vuoksi, mutta se ei ole estänyt sairaalarakentamista, joka käy erittäin vilkkaana. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt 2016–2019 eli neljän viime vuoden aikana sairaanhoitopiireille 40 lupaa erilaisiin sairaalainvestointeihin. Joka vuosi lupia on myönnetty kymmenkunta. Lisäksi kunnille on myönnetty pienempiin sote-investointeihin yhteensä 42 lupaa. Ministeriö on myöntänyt neljässä vuodessa yhteensä 82 poikkeuslupaa ja hylännyt vain viisi hakemusta. Luvat on myönnetty rajoituslain voimassaolon aikana, eli kesästä 2016 lähtien. Syksyllä vireillä oli jälleen 12 uutta lupahakemusta, joista ainakin kolmelle on poikkeuslupa myönnetty. Valtion lupa pitää saada yli viiden miljoonan euron hankkeisiin, ja rakentamisen on oltava palvelujen saatavuuden turvaamiseksi välttämätöntä.​ – Sairaaloihin lupia on myönnetty neljällä miljardilla eurolla. On huomattava, että monessa paikassa rakentaminen aloitettiin jo ennen kuin rajoituslaki tuli voimaan. Puhutaan siis pitkälle yli neljän miljardin investoinneista, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa. Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnille myönnettyjen pienempien sote-investointien arvo on noin 670 miljoonaa euroa. Osaan sairaalainvestoinneista liittyy perusterveydenhuollon eli esimerkiksi terveyskeskusten ja sosiaalipalvelujen tiloja, jotka ennakoivat sote-uudistusta. Taustalla maakuntalähtöinen ajattelu Rajoituslaki sai jatkoa joulun alla ja on voimassa nyt vuoden 2025 loppuun. – Laki halutaan pitää voimassa, koska hallitusohjelmassa lukee vahvasti, että sote-uudistus tehdään valmiiksi, Timo Keistinen sanoo. Lain taustalla on sote-uudistuksen maakuntalähtöinen ajattelu. – Tavoitteeksi laitettiin 2016, että isoja investointeja kiinteistöihin ei tehtäisi sairaaloiden ja sairaanhoitopiirien päätöksellä, vaan päätökset tekisi uusi maakunta. Tällöin vastuu tulevaisuuden ratkaisuista olisi maakuntien uusilla päättäjillä, Keistinen kertoo. Hänen mukaansa rajoittamislaki tehtiin, koska valtio halusi jarruttaa tyhjien seinien rakentamista suurten väestömuutosten edessä. Lakia on jatkuvasti tiukennettu. Rajoituslain piti olla määräaikainen laki – Kunnissa rajoituslaki jarruttaa pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen huomauttaa. Epävarmuutta on syntynyt, kun esimerkiksi rakentamisen ykkösvaiheelle on annettu lupa, mutta kakkosvaiheesta ei tiedetä. Myllärinen kuvailee, että laki on kuin paikkalappu vuotavassa säkissä: kun ei ole saatu sote-uudistusta valmiiksi, niin on ajauduttu hankalaan tilanteeseen. – Kaikki palaa siihen, että sote-uudistusta ei ole saatu valmiiksi. Rajoituslain piti olla määräaikainen laki, mutta sitä on jatkettu jatkuvasti tilapäisesti, eli se alkaa olla piirteiltään vähän koominen. Myllärisen mukaan epävarmuus on tuonut sairaalahankkeisiin kilpavarustelun makua. – Tarvetta rakentamiselle kyllä on. Monet rakennukset ovat tulleet käyttöikänsä päähän, ja hoitamisen tavat ovat muuttuneet. Rajoituslaki koskee paitsi rakennusinvestointeja myös ulkoistussopimuksia, eli kun kunnat ja kuntayhtymät hankkivat palveluja laajasti yksityiseltä. Esimerkiksi useita terveysasemia on ulkoistettu. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Meri-Lapissa on ulkoistanut osan erikoissairaanhoidon palveluista: käytännössä koko keskussairaala on ulkoistettu. Sopimuksessa on oltava irtisanomislauseke. Rajoituslakia on tiukennettu mm. näin: ulkoistussopimuksiin, jotka ulottuvat yli vuoden 2023, on lisättävä kunnan oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2025 loppuun asti. Näin annetaan valtaa tuleville sote-päättäjille. Esimerkkejä rakentamisesta: Tampereen yliopistollisessa sairaalassa avattiin keskiviikkona uudet synnytystilat. Turussa rakennetaan parhaillaan T3-sairaalaa. Kainuussa avataan ensi viikolla uusi keskussairaala, sen ensimmäinen vaihe. Kaikkiin yliopistosairaaloihin rakennetaan lähivuosina tai on jo rakennettu nykyaikainen lasten ja nuorten sairaala. Valtio ei anna sairaalahankkeille valtionavustusta senttiäkään. Poikkeuksena oli HUS lastensairaala, johon tuli rahaa valtiolta ja kansalaisilta.