Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Koronaviruksen aiheuttama moraalipaniikki on vaarallisempi kuin itse sairaus – Australian vessapaperipula naurattaa, mutta taustalla on pelko

Uudesta koronaviruksesta saa ja pitää olla huolissaan. Mittasuhteet unohtuvat silti helposti, kun virusta nopeammin leviää paniikki. Uuden koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin on kuollut loppuviikkoon mennessä yli 3 200 ihmistä ympäri maailmaa, kun sairastuneita on yli 95 000. Suomessa kuolemantapauksia ei ole ollut, ja tätä kirjoittaessa tartuntoja oli varmistunut 15. Koronaviruksen vaara vaikuttaa olevan pieni verrattuna tuttuun kausi-influenssaan. THL:n mukaan pelkästään kuluvalla viikolla influenssatartuntoja on todettu noin 10 000. Jokavuotinen epidemia on käynnistynyt. Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä, kertoo Tilasto­keskuksen kuolemansyy­tilasto. Peruskuolemansyyksi influenssa on luokiteltu keskimääriin 20–60 tapauksessa vuodessa. Silti koronavirus pelottaa enemmän. Älykäs koronavirus vaikuttaa elintapoihin Kyse on moraalipaniikista. Silloin yhteisössä syntyy tunne siitä, että yleinen järjestys on uhattuna. Julkisuus ruokkii ihmisten pelkoja ja kasvattaa paniikkia. Moraalipaniikissa pelon kohteista, yhteisistä vihollisista, tehdään paljon suurempia uhkia kuin ne oikeasti ovat. Reaktio on suhteettoman suuri verrattuna todellisuuteen. Kuulostaako tutulta? Uuden koronaviruksen aiheuttamasta moraalipaniikista on kirjoittanut esimerkiksi psykiatrian apulaisprofessori Samuel Paul Veissière Psychology Today -lehdessä. Hän kutsuu koronavirusta "huomattavan älykkääksi" virukseksi, joka käyttää hyväkseen sitä edeltävien virusten muokkaamia ihmismielen haavoittuvuuksia. Tämä on esimerkiksi sulkenut kouluja, romahduttanut osakemarkkinat ja lisännyt muukalaisvihaa. Veissiere vertaa koronaa huomattavasti tappavampaan ebolaan, jonka kuolleisuusprosentti vaihtelee 25–90 välillä. Ebolaa hän pitää "melko tyhmänä" viruksena. Se tappaa kantajansa ja itsensä niin nopeasti, ettei tauti pääse leviämään riittävän laajalle muokkaamaan ihmisten elintapoja. Paniikki johti vessapaperikriisiin Australiassa Moraalipaniikki näkyy hämmentävinä tekoina, ja tautiepidemia voi johtaa esimerkiksi hamstrausepidemiaan. Sillä nimellä Veissiere kutsuu kotitaloustuotteiden, kuten käsidesin, kiireellistä varastoimista. Se jyllää erityisen pahana esimerkiksi Australiassa, jossa on tällä hetkellä pulaa vessapaperista. Ihmiset kahmivat kauppojen hyllyt tyhjiksi paniikissa, vaikka suurin osa rullista tuotetaan Australiassa. Tilanne on niin kaoottinen, että Sydneyssä supermarketit ovat asettaneet neljän paketin ostorajan vessapaperille ja viranomaiset ovat kehottaneet ihmisiä lopettamaan paniikkiostelun. BBC:n haastattelemien kuluttajapsykologian asiantuntijoiden mukaan vessapaperin ostohuuma on "ilmeisen älytöntä" ja selvä esimerkki sosiaalisen median ja uutisten lietsomasta laumakäyttäytymisestä. Naurettavalta tuntuvassa hamstraamisessa on kyse pelosta. Varustautuminen on ihmisille epävarmuuden keskellä ainoa keino saada tilanne edes tunteen tasolla hallintaan. Moraalipaniikilla on vakavampiakin seurauksia kuin vessapaperipula. Uusi koronavirus ei ole yhtä vaarallinen kuin tapa, jolla suhtaudumme siihen.