Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Porin perusturvan teoria ja käytäntö ovat ristiriidassa – kotihoidon parantaminen olisi vaatinut kaupunginhallituksen hylkäämän lisämiljoonan

Porin perusturvan taloudelliset tunnusluvut ja kehittämissuunnitelmat ovat ihan kohdallaan. Asukasta kohti lasketut tarvevakioidut perusturvan kustannukset olivat juuri tehdyssä vastaavien kaupunkien kanssa lasketussa vertailussa aivan halvimpia. Halvalla ei kuitenkaan usein kyetä saamaan hyvää. Perusturvaa sitoo lakisääteiset velvoitteet, joita myös valvotaan. Viimeksi oli lastensuojelupuolella jo väijymässä puolen miljoonan euron uhkasakko, joka kuitenkin korjaustoimin onnistuttiin ainakin toistaiseksi välttämään. Kulut nousevat ja ikääntyneiden määrä kasvaa jyrkästi. Rahat eivät tahdo riittää, vaikka kuinka halvalla yritettäisiin selvitä. Edellä olevan tiedostaen kaupunginhallitus tilasi varsin luotettavalta taholta (NHG) auditoinnin perusturvan tuottavuuden parantamiseksi. Perusteellisesti suoritetun tutkimuksen ja kululaskelmien perusteella syntyi suositus tuottavuusohjelmasta, johon Sonja Myllykoskikin (SK 18.7.) viittaa. Puoluekannoista riippumatta perusturvalautakunta on tukemassa tämän myös asiakkaat huomioivan ohjelman suorittamista. Tämä teoriasta. Entä käytäntö? Aloitan kaupunginjohtajamme suoralla sitaatilla NHG:n avulla laaditusta tuottavuusohjelmasta (perusturvan tiedote 29.11.2019): ”Hankkeet eivät ole lyhyen aikavälin leikkausohjelmia, vaan niiden avulla pyritään pitkäjänteisesti hidastamaan kustannusten kasvua. Ikääntymisen ja muun palvelutarpeen kasvun myötä kustannukset tulevat joka tapauksessa kasvamaan kymmenillä miljoonilla lähivuosien aikana.” Kuinka kävi? Auditoijan laskelmat perusturvan tulevaisuuden kulujen kasvusta osoittivat ilman tuottavuusohjelman suorittamista 15M miljoonan euron lisäystä tälle vuodelle, joita tuottavuusohjelman tulevaisuuden säästöjä tuovien rakenteellisten uudistusten aloittaminen kasvattaisi vielä 3 miljoonalla eurolla. Kun vuoden 2020 talousarviosummaan ei kirjattu kuin alle prosentin kasvu viimevuotiseen verrattuna on selvää, ettei ylityspyynnöiltä voi mitenkään välttyä, ellei palveluja ajeta alas. Perusturvalautakunta esitti varsin täydellisesti perustellun 11,9 miljoonan euron talousarvion muutospyynnön 23.4.2020. Tämä vastasi varsin tarkasti NHG:n ennustetta. Kaupunginhallitus hylkäsi esityksen, koska siinä ei esitetty ohjelmaa ylityksen kattamiseksi. Kysyä sopii, miksi ylitystä olisi yleensä anottu, jos olisi omat keinot sen kattamiseen. Kun virkamiehet eivät aikaansaaneet vaadittua ylityksen kattamisohjelmaa kesätaukoon mennessäkään, seuraava tilaisuus anoa kipeästi tarvittavia varoja on vasta aikaisintaan elokuun loppupuolella. Mitkä olivat seuraamukset? Otan yhden esimerkin, joka tänä kesänä on ollut yleinen puheenaihe. Tehostettua palveluasumista ei enää ohjata ollenkaan yksityisille palveluntarjoajille, vaikka itse asiassa se on tällä hetkellä halvin vaihtoehto. Jonot kasvavat, kun kaupungin julkisen puolen palveluja tarjonneeseen Himmeliinkään ei enää oteta yhtään uutta asujaa. Syy on selkeä. Kun tuottavuusohjelmassa pyritään 24/7 palveluun kotihoidossa, tavoitellaan tilannetta jossa tehostetun palveluasumisen tarve vähenisi. Nyt vain kaupunginhallituksen päätöksellä evättiin samalla sekin lisämiljoona, joka olisi tarvittu kotihoidon parantamiseen vaadittavalle tasolle. Kun haastattelimme aikanaan nyt virkaansa tullutta perusturvajohtajaa, kysyin, kestääkö hän tulevaisuudessa tulevia syytöksiä budjettiylityksistä. Hän sanoi kestävänsä ja samoin kestänee kaupunginhallitus, mutta entä kaupunkimme apua tarvitsevat ihmiset? Simo Korpela Kristillisdemokraattien Satakunnan piirin pj., perusturvalautakunnan jäsen