Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Kenelle olemme velkaa? – Suomen toiseksi suurin velkoja yllättää

Suomen velkasuhde eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen laski viime vuonna alle 60 prosenttiin. Velkasuhde on laskenut finanssikriisin jälkeisen nopean nousun jälkeen viime vuosina verraten voimakkaan talouskasvun myötä. Suomella on paljon velkaa verrattuna Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, joiden velkasuhde on noin 30-40 prosenttia. Toisaalta Suomella on vähän velkaa verrattuna Yhdysvaltoihin (105 prosenttia), Italiaan (132), Kreikkaan (181) tai Japaniin (238). Valtiot ottavat velkaa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja. Sijoittajat sitten ostavat näitä eli antavat valtiolle lainaa. Maiden välillä on suuria eroja, mikä taho on velkakirjoihin sijoittanut eli mille taholle maa on velkaa. Suomen julkisesta velasta 73 prosenttia on kansainvälisillä sijoittajilla. Suomen toiseksi suurin velkoja on hieman yllättävä. Viime vuosien tukiohjelmien seurauksena Euroopan keskuspankista tai Suomen Pankista osana sitä, on tullut Suomen toiseksi suurin velkoja 24 prosentin osuudella. Vielä vuonna 2014 keskuspankki ei omistanut Suomen velkakirjoja. Kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin Suomen velasta ja muut kotimaiset tahot 2 prosenttia. Nykyisin keskuspankit omistavat huomattavan osan lähes kaikkien länsimaiden velasta. Velkojen rakenteessa on kuitenkin muuten suuria eroja. Esimerkiksi Saksassa kotimaiset pankit omistavat 32 prosenttia julkisesta velasta ja Italiassa vastaava luku on 20. Kokonaisuudessaan kotimaiset sijoittajat omistavat lähes puolet Italian suuresta julkisesta velasta. Julkisen velan omistajarakenteella on merkitystä. Mikäli maa ajautuu maksukyvyttömäksi, velkojat luonnollisesti kärsivät tappioita. Näinhän kävi Kreikalle ja Kreikan velkojille. Onkin vaara, että maan maksukyvyttömyydestä seuraa esimerkiksi pankkien konkursseja. Tässä mielessä suuri kotimaasta otettu velka on ongelma. Toisaalta kotimaisten sijoittajien voidaan ajatella olevan pitkämielisempiä sijoittajia kuin ulkomaisten. Japanin hurjan suuri julkinen velka on lähes kokonaan kotimaista. Vaikka Japanin velkaantuminen on huomattavasti esimerkiksi Kreikkaa korkeampaa, nimenomaan velan kotimaisuuden on tulkittu olevan syy siihen, ettei tilanne ole kriisiytynyt. Varoittava esimerkki julkisesta velasta Japani on siinä mielessä, että väestön ikääntyessä julkinen velka on jatkanut kasvuaan. Toivottavasti me emme ole ikääntyvän väestömme kanssa samalla tiellä. Ville Aalto-Setälä Kirjoittaja on dosentti ja toimii pankinjohtajana OP Länsi-Suomessa.