Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Kuinka järkevää on julkaista ja tilastoida jotain, jonka jokainen määrittelee omalla tavallaan? – Liigan yleisömääristä on tullut turhuuden luku

Kun jääkiekon liigaseurat ovat syksyisin ilmoittaneet pelaajabudjettejaan, anti on ollut lähinnä viitteellinen ja suuntaa antava. Jokainen kun on saanut päättää itse, mitä ja miten pelaajakuluihin ilmoitetaan. Yleisömääristä on tullut samanlainen turhuuden luku. Paikalla olevista katsojista yleisömäärät eivät ole kertoneet tähänkään saakka, koska luvuissa on ollut muun muassa kausi- ja juniorikorttilaisia, olivat he paikalla tai eivät. Joka tapauksessa yleisömärät ovat kertoneet melko yhtenäisesti sen, paljonko lippuja on myyty. Nyt esimerkiksi Ässät on siirtynyt ilmoittamaan vain katsomossa olevat katsojat, koska paikallaolijat on tarvittaessa pystyttävä kertomaan myös viranomaisille. Samaan aikaan esimeriksi Lukko ilmoittaa yhä myytyjen pääsylippujen määrät, ja todellinen katsojamäärä on ”seuran sisäinen asia”. Kumpi on oikein, kumpi väärin? Se ei ole kovin oleellista, mutta kuinka järkevää on julkaista ja tilastoida jotain, jonka jokainen määrittelee omalla tavallaan? Jotain asia kertoo myös 15 osakkaasta muodostuvan Liigan kyvystä yhtenäiseen päätöksentekoon. Kaukalossa jokaisella joukkueella on samat säännöt, kaukalon ulkopuolella 15 osakeyhtiötä päättää säännöistään ja toimintatavoistaan itse. Jos pelaajabudjettien ja yleisömäärien kaltaisissa yksinkertaisissa asioissa ei ole yhtenäistä linjaa, ei synny kovin luottavaista oloa siihen, että Liiga löytäisi yhteisessä rintamassa keinot selviytyä koronakriisistä. Liigaseuroista JYP aloitti maanantaina yt-neuvottelut. Jyväskyläläiset tai muut akuuteissa vaikeuksissa olevat eivät voi syyttää ongelmistaan vain koronaa ja pieniä yleisömääriä. Koronan vaikutukset näkyvät urheilubisneksessä ja seuratoiminnassa pidemmällä ajanjaksolla. Jos kriisi on päällä jo nyt, taustalla on epätervettä toimintaa. Siinä kaikki seurat ovat samassa asemassa, että jääkiekkokulut ylittävät tämän hetken tulot. Pidemmän päälle tilanne on kestämätön. Liigan on silti hankala keskeyttää sarjaa ja jäädä odottamaan parempia aikoja. Sarjan keskeyttämisellä seurat voisivat saada kulujaan alas lomautuksilla, mutta samalla loppuisivat viimeisetkin tulot. Esimerkiksi Telia maksaa Liigalle ja sen osakkaille yhteensä 23 miljoonaa euroa kaudessa tv-oikeuksista. Jaettavan rahan määrä putoaa, jos ei ole pelejä, joita näyttää. Kenties pelit puolityhjissä halleissa siis jatkuvat, jos viranomaiset antavat niiden jatkua. Jokainen selviää omilla toimintatavoillaan niin pitkään kuin selviää.