Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

"Räjähdys sinetöi Libanonin romahduksen", sanoo beirutilainen, joka syyttää maan eliittiä tiestä kohti tuhoa

Ranskan presidentti Emmanuel Macron saapui torstaina Libanonin Beirutiin ensimmäisenä ulkomaisena johtajana arvioimaan ainakin 145 ihmistä surmanneen tiistaisen jättiräjähdyksen tuhoja. Mukanaan hänellä oli pelastustyöntekijöitä ja avustustarvikkeita. Ammoniumnitraatin räjähdyksessä Beirutin satamassa loukkaantui noin 5 000 ihmistä. Kymmeniä oli yhä kateissa ja ilman kotia jäi noin neljännesmiljoona ihmistä. Libanon luottaa nyt ulkomaiseen apuun jotta ehkä noin 15 miljardin dollarin tuhot aiheuttaneen räjähdyksen jäljet saataisiin korjattua. Talousministeri Raoul Nehme sanoi maalla olevan "hyvin rajalliset resurssit" nousta turmasta, sillä maan valuutta on romahtanut ja julkinen velka on yksi maailman korkeimmista. Maailmanpankki sanoi yrittävänsä nyt järjestää libanonilaisten kumppaniensa kanssa julkista ja yksityistä rahoitusta Beirutin jälleenrakennukseen. Maalla on parhaillaan käynnissä hyvin vaikeat rahoitusneuvottelut Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa. "Syytän hallitsevaa luokkaa" Tavallinen beirutilainen syyttää maan umpikujasta poliitikkoja ja johtavaa luokkaa. – Räjähdys sinetöi Libanonin romahduksen. Syytän todella hallitsevaa luokkaa, sanoi Beirutin jättiräjähdyksessä pahoin vahingoittuneen Le Gray -hotellin johtaja Hassan Zaiter , 32, Reutersin mukaan. Beirut ja Libanon olivat pahassa jamassa jo ennen räjähdystä. Moni libanonilainen oli ilman työtä maan akuutin finanssikriisin takia. Tavalliset kansalaiset syyttivät tilanteesta poliitikkojen korruptiota, huonoa johtamista ja sukulaisten suosimista. Monelle valtaisa räjähdys toi myös mieleen vuosien 1975–1990 brutaalin sisällissodan, joka tuhosi ison osan Beirutia. Talouskriisin lisäksi maata ravistelee vakava koronaviruspandemia, joka lisäsi libanonilaisten talousahdinkoa viruksen leviämisen estämiseksi tehtyjen rajoitustoimien vuoksi. Maassa on jo pitkään ollut laajoja hallituksen vastaisia protesteja. Valtion velka on bkt:hen suhteutettuna maailman kolmanneksi korkein. Joka neljäs libanonilainen on työtön, liki kolmannes väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Kaiken lisäksi libanonilaiset ovat joutuneet tulemaan toimeen Syyrian sisällissodan takia tulleiden pakolaisten kanssa. Kuuden miljoonan asukkaan Libanonissa on noin 1,5 miljoonaa syyrialaista pakolaista. Kansalaiset turhautuivat hallitukseen viime vuoden lopulla Viime vuoden lopulla kansalaiset turhautuivat huonoon taloudenpitoon ja siihen, että hallitus ei pystynyt takaamaan peruspalveluja, kuten sähkön tulon jatkuvuutta, puhdasta juomavettä ja kunnon terveyspalveluja. Syyttävä sormi osoitti hallitsevaa eliittiä, joka on ollut maan johdossa vuosikaudet kartuttaen omaa varallisuuttaan samaan aikaan kun uudistuksia jätettiin toteuttamatta. Viime lokakuussa laajat protestit johtivat lännen tukeman pääministerin Saad Haririn eroon. Tilalle nimitettiin Hassan Diab , joka ilmoitti maansa jättävän väliin ulkomaisen velan takaisinmaksun jotta sinne saataisiin kovasti kaivattuja tuontitavaroita. Sitten iski koronavirus ja tilanne paheni entisestään. Kuin viimeisenä niittinä maan kohtalolle tapahtui ammoniumnitraatin valtaisa räjähdys Beirutin satamassa ja suuri osa kaupungin keskustasta tuhoutui. Paikallinen tulli oli tätä ennen toistuvasti pyytänyt, että vaarallinen aine olisi viety pois vilkkaasta satamasta, mutta mitään ei ollut tapahtunut vuosikausiin. – Laajat osat suurta yleisöä ei enää usko, että hallitus pystyy hallitsemaan, sanoi Eurasia Groupin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen johtaja Ayham Kamel uutistoimisto Bloombergille. – Talouskriisi myös syvenee, koska satama on keskeinen kaupan solmukohta ja monet hyödykkeet odottivat toimitusta siellä. Maan ajautumisen uuteen sisällissotaan halutaan välttää Lupaukset kansainvälisestä avusta kahden viikon hätätilan julistaneelle Libanonin hallitukselle auttavat tilanteessa vähän, mikäli lupauksista pidetään kiinni sen jälkeen kun pöly on laskeutunut. Yksi apua luvanneista tahoista on etelänaapuri Israel, joka pitää Libanonissa vaikuttavaa Hizbollah-ryhmää yhtenä suurimmista uhkista maalleen. Libanon sijaitsee keskeisellä paikalla Lähi-itää vierellään Syyrian vuosikausia jatkunut sisällissota. Maan taloudellinen ja poliittinen romahdus olisi omiaan tuomaan sisällissodan olot takaisin maahan. Libanonin naapurit ja muu maailma haluavat välttää tämän tilanteen toteutumisen. "Laajat osat suurta yleisöä ei enää usko, että hallitus pystyy hallitsemaan." Ayham Kamel Eurasia Groupin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan tutkimuksen johtaja