Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri Live

Lähes 700 vuoden takainen sopimus jakaa Suomen terveempiin ja sairaampiin sekä rikkaampiin ja köyhempiin – nyt tuore väestöennuste katsoo rajan jyrkentyvän

Kuningas Maunu Eerikinpoika oli vasta 3-vuotias, kun Ruotsi solmi Pähkinäsaaren rauhan nykyisen Venäjän alueella sijainneen Novgorodin tasavallan kanssa. Vuosi oli 1323. Alaikäisen kuninkaan puolesta valtaa käyttänyt Ruotsin holhoojahallitus päätti rauhansopimuksella vuosikymmenien sotatoimet maiden välillä. Laatokalla Pähkinäsaaren linnassa solmittu rauha jakoi Suomen tuolloin kahtia Novgordin ja Ruotsin hallitsemiin alueisiin. Läheltä Viipurin linnaa lähtenyt raja kulki läpi Keski-Suomen ja päättyi Pohjanlahdelle. Nyt, lähes 700 vuotta myöhemmin, sama raja jakaa Suomen terveempään länsi-etelä-alueeseen sekä sairastavampaan itään ja pohjoiseen. Jos ennusmerkit pitävät paikkansa, erot hyvinvoinnissa jyrkkenevät pian entisestään. Elinajanodote poikkeaa pojilla enimmillään lähes 4 vuotta Itä- ja Länsi-Suomen erot näkyvät lähes kaikilla terveyden mittareilla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren . – Idässä sairastavuus on korkeampaa, elinajanodote matalampi ja esimerkiksi perinnöllisiä tauteja on enemmän, Blomgren listaa. Pisimmän ja lyhimmän elinajanodotteen välillä eroa on pojilla enimmillään lähes neljä vuotta ja tytöillä noin 2,5 vuotta. Itäsuomalaiset tekevät myös enemmän itsemurhia, ja alueella tapahtuu enemmän tapaturmia. Kansansairautemme sepelvaltimotauti tappaa itä–pohjois-alueella asuvan yli neljänneksen todennäköisemmin kuin läntis–eteläisen suomalaisen. Erot eivät koske pelkkää terveyttä. – Idässä ihmiset tienaavat keskimäärin vähemmän ja koulutustaso on länsipuolta alhaisempaa. Jakolinjan länsipuolella sosioekonominen asema on keskimäärin korkeampi, Blomgren sanoo. Elintavat, palvelut, väestörakenne ja geenit poikkeavat Erot johtuvat ensinnäkin alueiden poikkeavasta geeniperimästä ja väestörakenteesta. – Kaakkois–luoteis-rajan itäpuolella väestö on keskimäärin vanhempaa, mikä merkitsee korkeampaa sairastavuutta, Blomgren sanoo. Alempi sosioekonominen asema eli esimerkiksi korkeampi työttömyys ja matalampi koulutustaso näkyvät elintavoissa. Itäsuomalaiset tupakoivat ja juovat alkoholia enemmän, syövät epäterveellisemmin ja ovat useammin ylipainoisia. Myös erot sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjonnassa vaikuttavat. – Vaikeudet saada palveluita syrjäseuduilla ovat yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin, Blomgren toteaa. Pohjanmaan rannikolla hyvinvointi on lähiseutuja korkeampaa. Siihen voi Blomgrenin mukaan vaikuttaa ruotsinkielisen kulttuurin vahva yhteisöllisyys. – Sosiaalinen koheesio suojelee myös terveyttä. Uusi väestöennuste syventää jakoa Suomen väkiluku lähtee laskuun vuonna 2031, arvioi Tilastokeskus tuoreessa väestöennusteessaan. Terveysrajan itä- ja pohjoispuolella alhainen syntyvyys ja muuttoliike vähentävät vuoteen 2030 mennessä kaikkien kuntien asukaslukuja muutamaa suurinta kaupunkia lukuun ottamatta. – Se todennäköisesti kärjistää nykyisiä terveys- ja hyvinvointieroja entisestään, Kelan Blomgren sanoo. Terveyserot syvenevät Blomgrenin mukaan siksi, että suurempi osa poismuuttajista on nuoria ja koulutettuja, sosioekonomisesti vahvemmassa asemassa olevia. Jäljelle jäävät ovat väestön vanhempaa osaa, jotka sairastavat enemmän. Kehitys on hankala, koska se synnyttää itseään vahvistavan "kurjistumisen kierteen", Blomgren sanoo. – Kun väestö vanhenee ja koulutetut lähtevät kaupunkeihin, on esimerkiksi uusien työpaikkojen luominen paljon vaikeampaa. Myös palveluiden järjestäminen vaikeutuu, kun huonokuntoisia ja vanhuksia on suurempi osa asukkaista, Blomgren lisää. Suomalaisilla suuremmat geneettiset erot kuin Euroopan naapurimailla Palataan lopuksi 1300-luvun rajoihin. Miksi väestön erot noudattavat niin tarkasti Pähkinäsaaren rauhan rajaa – lähes 700 vuotta myöhemmin? Sairastavuudessa merkittävä ero voi tulla geeneistä, joissa itä- ja länsisuomalaiset poikkeavat toisistaan enemmän kuin monien Manner-Euroopan naapurimaiden kansat toisistaan, sanoo geenitutkija Matti Pirinen Helsingin yliopistosta. – Esimerkiksi Britannia ja Saksa ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin itä- ja länsisuomalaiset. Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa Suomen geenien lisäksi historialliseen itäiseen ja läntisen kulttuuripiiriin. 1300-luvulla vedetty raja ei itsessään ole synnyttänyt kulttuurieroja. – Pähkinäsaaren raja näyttää olevan enemmän seurausta kuin syy, se vedettiin kahden jo tuolloin erilaisen kulttuuripiirin rajalle, sanoo aihetta tutkinut Helsingin yliopiston ja THL:n väestögenetiikan tutkija Jukka Palo . Palon mukaan on viitteitä siitä, että kulttuuripiirien raja on hyvin vanha. – Kyse on todennäköisesti itäisistä metsästäjä–keräilijä-kulttuureista sekä lännen maanviljelykulttuureista periytyneistä kulttuuri- ja geenieroista. "Britannia ja Saksa ovat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin itä- ja länsisuomalaiset." Matti Pirinen Geenitutkija