Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Näin koronatukea käytetään satakuntalaisissa yrityksissä – ”Mieluummin olisin jättänyt tuen saamatta ja jatkanut toimintaa niin kuin ennen koronaa”

Valtion rahoitusyhtiö Business Finland myöntää kehitysrahoitusta pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoitus on tarkoitettu uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Tukihakemuksia on tähän mennessä tullut Business Finlandille yli 20 000. Rahoitusta on valtakunnallisesti myönnetty jo yli 200 miljoonaa euroa. Satakunnassa oli perjantaihin mennessä myönnetty tukea 106 yritykselle yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. Kysyimme kolmelta 100 000 euroa saaneelta yritykseltä, mihin koronatukea yrityksissä käytetään. Ravintolayrittäjä kiittää kehitystukea – mutta alan täyspysähdystä se ei ratkaise Turku-Rauma-Pori -akselilla 12 toimipaikan ravintolaketjua pyörittävä FresCo Ravintolat Oy Raumalta on yksi Business Finland -kehitysrahoituksen saajista. Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Laura Avikainen sanoo perheyrityksen olevan kiitollinen kädenojennuksesta, mutta 100 000 euron kehitys- ja suunnitteluapu ei kovin pitkälle kanna ravintola-alan koronakriisissä. Hän hämmästeleekin kateellisuuden ja ilkeyksien leimaamaa kirjoittelua yritysavustuksista. Kyse on nyt yritysten ja työpaikkojen pelastamisesta ja selviytymiskamppailusta, jossa mukana on koko Suomi. Ravintolat hiljenivät 13. maaliskuuta, kun suomalaiset eristäytyivät poikkeustilan seurauksena koteihinsa. Siihen asti vuosi 2020 näytti lupaavalta kasvuvuodelta. – 4. huhtikuuta olikin sitten shokki ja todellinen järkytys, kun ihmisiä ei saanut enää päästää ravintoloihin sisään ja ovet piti sulkea. – Meillä on työssä noin 70 henkilöä. Valitettavasti olemme joutuneet lomauttamaan henkilöstöä. Töissä on kymmenkunta työntekijäämme, Laura Avikainen kertoo. Ravintoloiden lisäksi noin viiden miljoonan euron liikevaihtoa normaaliaikana pyörittävällä yrityksellä on ateriapalveluja ja oma valmistuskeittiö sekä leipomo-konditoria. – Nyt on siirrytty toiminnassa take away -linjalle ja ruoka-annosten kotitoimituksiin. Sillä tiellä ollaan, mutta se ei läheskään korvaa mitä on alan totaalisessa, kohtuuttomassa kriisissä menetetty, Laura Avikainen sanoo. Yritysten ja työpaikkojen puolesta Laura Avikainen vetoaakin, että suomalaiset palaisivat kotien kätköistä palvelujen ja paikallisten tuotteiden kuluttajiksi - ja tilaisivat niitä kotiin, kunnes koronaepidemian rajoitukset on ohitettu. Kiitokset hän esittää asiakkaille, jotka ovat tähän vaihtoehtoon tarttuneet. Hän vertaa edessä olevaa lähitulevaisuutta sotien jälkeiseen jälleenrakennuksen aikakauteen, jossa nyt ratkaistaan yritysten ja työpaikkojen säilyminen. Hankaluutena tosin on, ettei koronavirusepidemian taittumista ja kamppailun päätekohtaa ole näkyvissä. – Toivoa ei ole heitetty, ovathan suomalaiset selvinneet aikanaan evakkokärrypoluiltakin, Laura Avikainen rohkaisee. Äänirasia etsii koronarahoituksen turvin uusia tapoja tuottaa tapahtumia – ”Olemme viimeisiä, jotka pääsevät tekemään niitä asioita, joita normaalisti teemme” Porilaisen Äänirasian toimitusjohtaja Kalle Nordling vastaa puhelimeen kiireen keskeltä, vaikka tapahtumia suunnittelevan ja toteuttavan yrityksen työt loppuivat kuin seinään jo ennen hallituksen koronarajoituksia. – Meidän kalenterit tyhjenivät heti maaliskuussa. Tapahtuma-alan työt jatkuvat vasta syksyllä ja palautuminen tulee olemaan todella hidasta. Olemme viimeisiä, jotka pääsevät tekemään niitä asioita, joita normaalisti teemme, Nordling arvioi. Tällä hetkellä yrittäjän arkeen tuo vauhtia kehitysprojekti, johon Äänirasia sai Business Finlandilta 100 000 euroa. Rahoituksella ei voi kattaa noin kymmenen henkilöä työllistävän yrityksen normaalin toiminnan kustannuksia. Siksi kaikki toiminta on ajettu alas ja yrittäjät Kalle ja Yrjö Nordling keskittyvät kehitystyöhön. Tarkoituksena on löytää uusia toimintamalleja ja -tapoja, miten tapahtumia voitaisiin tulevaisuudessa tehdä muuttuneessa toimintaympäristössä. – Kyllä meillä on sellainen intuitio, että maailma muuttui pysyvästi. Heti, kun alkaa olla jotain konkreettista, mihin tarvitaan lisää käsiä ja aivoja, haluamme meidän tärkeimmän resurssin eli työntekijät takaisin konttorille. Yritystuella ei voi kattaa yrityksen toimitilaan, vuokriin, vakuutuksiin ja kirjanpitoon liittyviä kustannuksia. Nordling arvioi, että 70–80 prosenttia yrityksen tuloista on tältä vuodelta kadonnut. – Tilanne on tosi stressaava edelleen. Jos saisin valita, mieluummin olisin jättänyt tuen saamatta ja jatkanut toimintaa niin kuin ennen koronaa. Meidän tappiomme tulee olemaan tänä vuonna merkittävä. Kaikki puskurit, joita on kertynyt, tulevat sulamaan. ”Meillä pitäisi nyt olla tosi kova meno, jotta selvitään kesän yli sukat kuivina” – Markkinointitoimisto uskoo koronatuen hyödyttävän koko Satakuntaa Porissa ja Helsingissä toimiva markkinointitoimisto Staart on vielä toistaiseksi onnistunut sinnittelemään koronakriisissä ilman irtisanomisia tai lomautuksia, mutta toimitusjohtaja Juha Laitinen ennustaa huonompien aikojen olevan vielä edessä. – Meillä pitäisi olla nyt tosi kova meno, jotta selvitään kesän yli sukat kuivina. Päätöksenteko asiakasyrityksissä on selvästi pitkittynyt ja meillä on töitä ajankohtaan nähden selvästi vähemmän viime vuoteen verrattuna, hän kertoo. Pieni valonpilkahdus kymmenen henkeä työllistävän yrityksen arkeen saatiin, kun sille myönnettiin Business Finlandin 100 000 euron kehitysrahoitus. Paljon brändien parissa töitä paiskiva firma pystyy nyt aloittamaan kehitysprojektin, jonka avulla on tarkoitus selvittää, miten brändien uudistamiseen liittyvää työtä voidaan tehdä tehokkaammin etänä. – Koronaviruksen aikana olemme huomanneet, miten vaikea on saada ihmisiä fyysisesti samaan paikkaan. Tarkoitus on selvittää, miten prosessia voidaan digitalisoida järkevästi, Laitinen avaa. Vaikeiden aikojen keskellä, hän haluaa pitää yllä kateuden ja kyräilyn sijaan positiivista henkeä. Rahoitus mahdollistaa markkinointitoimistolle töiden jatkumisen, mutta tuo hyvää myös muille maakunnan yrityksille. – Yli puolet tukisummasta tulee koostaa ulkopuolisista ostoista. Se tarkoittaa sitä, että ostamme yli 50 000 eurolla satakuntalaisilta yrityksiltä palveluja kehitysprojektiin liittyen. Nämä palvelut voisivat Laitisen mukaan liittyä esimerkiksi ohjelmistosuunnitteluun.