Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Afrikan unionin "pääkaupunki" Addis Abeba on luonnollinen kohde Niinistön vierailulle – Rauhanturvaaminen ja kauppa myös Suomen intresseissä

Presidentti Sauli Niinistö aloittaa tiistaina kaksipäiväisen valtiovierailun Addis Abebaan Etiopiaan. Hän tapaa matkallaan muun muassa rauhan Nobelin saaneen pääministeri Abiy Ahmed Alin, presidentti Sahle-Work Zewden ja Afrikan unionin komission puheenjohtajan Moussa Fakin . Geostrategisesti tärkeästä Afrikan sarvesta tuli entistä ajankohtaisempi rauhanpalkinnon ansiosta. Abiytä kiitettiin palkinnon perusteissa erityisesti Etiopian ja Eritrean välille saadusta rauhasta. Abiy Ahmed on ehtinyt saada paljon aikaan puolessatoista vuodessa. Hän on aloittanut laajat ja syvälliset uudistukset niin politiikassa kuin taloudessa. Hän tähtää ensimmäisiin aidosti vapaisiin vaaleihin ensi toukokuussa. Sahle-Work Zewde on Etiopian ensimmäinen naispresidentti. Pitkän diplomaattiuran tehnyt Sahle-Work valittiin vuosi sitten virkaan, joka on edustuksellinen. Todellinen valta on pääministerillä. Afrikan unionin komissio työskentelee Addis Abebassa, jota voi siksi pitää "Afrikan pääkaupunkina". Neljäksi vuodeksi valittavaan komissioon kuuluu puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja kahdeksan komissaaria. Huippukokouksia johtaa vuodeksi kerrallaan nimitettävän puheenjohtajamaan presidentti, tänä vuonna Egyptin Abdel Fattah al-Sisi . Presidentti Sahle-Work Zewden kanssa Niinistö keskustelee kahdenvälisten suhteiden lisäksi todennäköisesti tasa-arvosta. Molemmat puhuvat tiistaina naisten taloudellista voimaantumista käsittelevässä tilaisuudessa. Niinistö on ollut UN Womenin maailmanlaajuisen HeForShe-tasa-arvoliikkeen lähettiläs vuodesta 2015 lähtien, ja myös Sahle-Work on toiminut pitkään YK:ssa. – Naisten voimaannuttaminen on agenda, jonka Etiopia jakaa Suomen kanssa, sanoo Afrikan sarven tiimin vetäjä Hanna Ojanperä ulkoministeriöstä. Pääministeri Abiy on kehittänyt myös tasa-arvoa. Ministereistä puolet on naisia, ja naisia on nimitetty valtion korkeisiin virkoihin. Afrikan unionilla ei ole samanlaista päätösvaltaa kuin Euroopan unionilla. Ulkoministeriön johtava asiantuntija Martti Eirola kertoo, että kun kaikkien 55 jäsenmaan täytyy olla yksimielisiä, neuvottelut voivat kestää vuosia. Sen jälkeen jäsenmaiden pitäisi vielä panna päätökset toimeen. – Maat ovat herkkiä suvereniteetistaan. Ne eivät halua antaa valtaa unionin komissiolle, Eirola sanoo. Silti yhteistyö on Eirolan mukaan edennyt. Menossa on unionin reformi, jolla yritetään uudistaa päätöksentekoa ja rahoitusta. Komissaareja ja huippukokouksia vähennetään, ja jäsenmaiden vastuuta muun muassa rauhanturvaoperaatioista lisätään. Nyt muiden maanosien maat maksavat 96 prosenttia operaatioista. Siitä osuudesta peräti 95 prosenttia tulee EU:lta, joka on muutenkin AU:n suurin rahoittaja. Rauhanturvaaminen Afrikassa ehkäisee myös pakolaisvirtoja Eurooppaan. – AU:n oma rauhanrahasto on kasvanut todella positiivisesti, mutta operaatiot maksavat valtavasti. Somaliassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Malin-Nigerin alueella on meneillään EU:n toteuttamia operaatioita, Eirola kertoo. Toinen AU:n iso tavoite on koko maanosan kattava vapaakauppa-alue, jota koskeva sopimus tuli voimaan viime kesänä. Ainoastaan Eritrea ei ole vielä allekirjoittanut sopimusta. Sen on ratifioinut tähän mennessä 27 maata, jotka alkavat neuvotella tullitariffien poistamisesta. Eirola korostaa, että EU:lla ja AU:lla on paljon suurempi kontaktipinta kuin yleisesti tiedetään: yhteistyötä on rauhan ja turvallisuuden lisäksi muun muassa maatalous-, koulutus- ja teknologiapolitiikassa. Yhteinen huippukokous järjestettiin viimeksi 2017 ja seuraava on 2021.