Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Tähtijutut Ajanviete Näköislehti Satakunta Urheilu Porilaine Kulttuuri

Kokemäenjoen tulvat voitaisiin välttää, jos niin monia etuja ei olisi pakko ottaa huomioon

Kokemäenjoen tulvat ovat jokivarren asukkaille tuttu juttu, vaikka niiden torjumiseksi on tehty töitä jo vuosisatojen ajan. Tulvaherkkien alueiden asukkaat osaavat suhtautua tilanteeseen satakuntalaisella tyyneydellä. Tämä kävi hyvin ilmi, kun Satakunnan Kansa haastatteli joulun alla Huittisten Naarassaaressa asuvaa Vidgrenin pariskuntaa. Asukkaat totesivat, että vesi on noussut pelloille säännöllisesti, iät ja ajat. Kokemäenjoen tulvaherkimpiä alueita ovat alavat ja tasaiset alueet Huittisissa ja Porissa. Veden pinnan nousuun on varauduttu niin, etteivät tavanomaiset tulvat juuri uhkaa asutusta tai liikennettä. Pellot sen sijaan kastuvat herkästi. Luonnontilaiseksi Kokemäenjokea ei voi mitenkään kutsua, niin paljon ihminen on sitä muokannut. Koskenperkaukset alkoivat jo 1700-luvulla. Lisäksi jokea on ruopattu ja rantoja pengerretty. Oman vaikutuksensa tekevät voimalaitokset patoineen. Niiden avulla joen virtaamaa on säännelty jo vuosisadan ajan. Kokemäenjokeen ovat suuresti vaikuttaneet paitsi järvien laskut, myös monet muut ojitukset. Oman mausteensa joen elämään tuovat maan pinnan kohoaminen sekä suistoon kertyvä liete. Kokemäenjoen tulvantorjunta alkoi maatalouden tarpeista. Tulvia pyrittiin hillitsemään, jotta niiden sadolle aiheuttamat tuhot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Sittemmin asutuksen ja teollisuuden suojelemisesta tuli pääasia. Etenkin Porissa on sijoitettu paljon rahaa asutusta suojaavien patojen rakentamiseen. Näin on ollut pakko tehdä, kun tulvaherkkien alueiden asuttamista ei ole haluttu estää. Maatalouden haittojen torjuminen on jäänyt jo vähemmälle. Ympäristönsuojelun näkökohdat ovat menneet viljelyhaittojen edelle. Näin esimerkiksi Säpilän kalliin oikaisukanavan rakentaminen näyttää epätodennäköiseltä. Kokemäenjoki on huippuunsa viritetty säätelykoneisto, jolla ihminen on monet kerrat taistellut menestyksellä tulvia vastaan. Sääntelyssä joudutaan ottamaan huomioon tulvasuojelun ohella ainakin voimatalous, virkistyskäyttö, kalastus ja luonto. Tulvilta vältyttäisiin, jos voitaisiin mennä pelkästään tulvasuojelun ehdoilla. Silloin joen yläpuolisissa järvissä ei varastoitaisi vettä nykyiseen malliin.