Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kunnat historiallisessa kriisissä: kaksi kolmasosaa teki negatiivisen tuloksen – Katso oman kuntasi luvut

Kuntatalous oli huonolla tolalla viime vuonna suuressa osassa kuntia. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen perjantaina julkaisemista vuoden 2018 kuntataloustilastoista. Vuonna 2018 tulos painui negatiiviseksi 209 kunnassa, eli peräti kahdessa kolmasosassa kaikista Suomen kunnista. Vuonna 2017 miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa. Tampereen tilikauden tulos oli koko Suomen tappiollisin. Tulos oli 58,8 miljoonaa euroa miinuksella. Kuntaliitto tiedotti jo helmikuussa, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan näkymät olivat jo helmikuussa todella heikot, vaikka kaikkia tunnuslukuja ei vielä ollut kunnista edes saatu. Tarkentuneet luvut ovat nyt selvillä, ja Punakallio myöntää, että tilanne näyttää huolestuttavalta. – Aina joku voi olla ihan kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta jos kokonaisuutta katsoo ja vertaa tyypillisiä tasapainomittareita, niin voi sanoa, että tämä oli ihan historiallisen heikko tulos. Valtiovarainministeriön tuoreista tilastoista selviää, että Suomeen on tulossa neljä uutta kriisikuntaa: Honkajoki Satakunnassa, Vehmaa Varsinais-Suomessa, Rantasalmi Etelä-Savossa ja Kyyjärvi Keski-Suomessa. Honkajoki oli kriisikunta myös vuonna 2014. Kriisikuntina pysyvät myös Satakunnassa sijaitseva Jämijärvi ja Etelä-Pohjanmaalla oleva Teuva. Punakallion mukaan Kuntaliitto arveli helmikuussa, että varsinaiseen kriisikuntamenettelyyn ei tulisi heikosta vuodesta huolimatta suurta ryntäystä. – Jo silloin oli aivan selvää, että kriisikuntakriteereistä jokunen osa täyttyy hyvin monella kunnalla. Viime vuonna oli paljon poikkeustekijöitä. Kiky-leikkaus leikkasi kuntien veropohjaa ja kuntien valtionosuuksia. Menot eivät lähteneet hurjaan kasvuun, mutta sellaiseen, että heikkoon tulokehitykseen nähden niiden kasvu oli liian iso. Ei enää valtionosuusleikkauksia Punakallion mukaan suurin syy viime vuoden synkkään tulokseen oli nimenomaan kilpailukykysopimus. Jotta valtio sai maksettua pois monia maksurasitteita, se joutui leikkaamaan rahaa kunnilta esimerkiksi valtionosuuksien muodossa. Kuntaliiton toiveena on se, että tällä hallituskaudella valtionosuusleikkauksia ei tehtäisi ja kiky-leikkaukset poistettaisiin kokonaan. – Se auttaa erityisesti pieniä kuntia, jotka kärsivät ikääntyvästä väestöstä ja korkeista sote-kustannuksista. Punakallio kertoo, että Kuntaliitto ei halua, että kuntien palveluita enää lisättäisiin nykyisestä. Jos tällaisia päätöksiä kuitenkin tehdään, valtion pitäisi auttaa myös kuntia rahoittamaan palvelut, jotta kunnat eivät joutuisi ottamaan velkaa. – Melkein sanoisin, että se ei onnistu pelkästään kuntien panostuksella, vaan tarvitaan lisärahoitusta veronkorotuksilla tai valtionosuuksilla tai sitten muita palveluita leikkaamalla. Punakallio ei sysää vastuuta pelkästään valtiolle. Hän korostaa, että myös kuntien on oltava valmiita säästämään. Pienien kuntien – kuten esimerkiksi nyt kriisikunnaksi päätyneen Kyyjärven – mahdollisuudet vaikuttaa asiaan ovat kuitenkin rajalliset. – Pienillä kunnilla liikkumavara menopuoleen on pienempi, koska heillä on heikosti kehittyvä veropohja ja he ovat riippuvaisia valtionosuuksista. Vähän tuntuu, että siellä ei ole hirveästi pelimerkkejä. Isot paukut ovat suurilla kunnilla. Punakallion mukaan monissa kunnissa on potentiaalia tehdä sopeutustyötä, jotta menot saadaan pidettyä kurissa. Hän kehottaa kuntia karsimaan rohkeasti sieltä, mistä pystytään. – Menotaso jää helposti raskaalle tasoille. Pidetään hyvät palvelut ja tiheä kouluverkko, vaikka väestö muuttaa pois. Palveluverkkoa on käytävä läpi koko ajan ja luovuttava palveluista, jotka eivät enää ole välttämättömiä. Kunnat selviävät Huolesta huolimatta Punakallio uskoo, että kunnat selviävät viime vuoden kyykähdyksestä. Viime vuoden talouden tunnuslukuja voidaan pitää poikkeuksellisina, mutta hän on silti toiveikas. – Uskon, että kuluvana vuonna verotulot lähtevät kehittymään paremmin. Se osittain korjaa tilannetta. Punakallion mukaan tämän vuoden alussa uudistettiin kriisikuntakriteereitä. Kriisikuntamittariston rakenne on säilynyt ennallaan, mutta tunnuslukuja ja niiden raja-arvoja on muutettu. Punakallio kertoo, että tavoitteena on puuttua ongelmiin aiempaa nopeammin. Punakallion mukaan osa kriisikuntakriteerit täyttävistä kunnista saa taloutensa tervehdytettyä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös kuntia, jotka ovat kriisissä aina muutaman vuoden välein. – Joukko ei ole iso, mutta niitä on. Jos jokin kunta päätyy kriisikunnaksi toistuvasti, sen talous ei ole tervehtynyt. Toivottavasti tällaiset kunnat saataisiin vahvemmalle pohjalle uudistetun menettelyn avulla.