Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Ajanviete Tähtijutut Näköislehti Kulttuuri Porilaine Urheilu Live

Niinisalon entisellä ajoharjoitteluradalla varastoidaan nykyään energiapuuta – jatkossa mahdollisesti myös muovijätettä

Lauha ja vetinen talvi rassaavat puukauppaa. Kun maa ei ole jäässä, metsään ei ole isoilla ja painavilla koneilla mitään asiaa. – Ei tilanne aivan niin paha ole. Tänäkin talvena meillä on ollut Pohjois-Satakunnassakin leimikoita missä on pystytty toimimaan. Mutta tilanne ei ole parhain mahdollinen. Moto pystyy vielä toimimaan, mutta ongelmia tulee puiden keruussa ja siinä, että metsäautotiet eivät kestä raskaiden tukkirekkojen painoa, kertoo KuMeKo Forestin hankintaesimies Tuomas Leponiemi . KuMeKo Forest on porilainen metsäalan yritys, joka sai uuden tukikohdan Niinisalosta käytöstä poistuneesta ajoharjoitteluradasta. – Pääsimme vanhalle ajoharjoitteluradalle viime syksynä. Tällä hetkellä radan alueelle on jo varastoituna energiapuuta ja haketta. Kevään aikana alueella aloitetaan maanmuokkaustyöt ja kesän aikana jo olemassa olevan asvaltoinnin lisäksi saamme sinne noin 8 hehtaaria lisää asvalttikenttää, mikä soveltuu parhaiten terminaalialueen alustaksi, kertoo kuljetusesimies Markku Kiviluoma . Yrityksellä on myös ympäristölupahakemus vetämässä, jotta uudelle terminaalialueelle voitaisiin varastoida energiapolttoon menevää muovijätettä. – Esimerkiksi turvetuotannossa syntyy muovijätettä, mikä voidaan muuttaa energiaksi. Jos hakemuksemme menee läpi, Niinisaloon on tarkoitus perustaa välivarasto tällaisille muovijätteille, toteaa Kiviluoma. Niinisalon terminaali helpottaa yrityksen toimintaa Pohjois-Satakunnassa. – Nyt kuljetuskustannukset eivät nouse niin suureen osaan, kun saamme tavaraa varastoitua tänne. Se taas mahdollistaa sen, että pystymme maksamaan metsänomistajalle hieman paremman hinnan, koska kuluja on vähemmän, toteaa Kiviluoma. Metsänomistajat voidaan nykyään jakaa kahteen leiriin. On niitä, jotka vaalivat omistamaansa metsää ja niitä, jotka omistavat metsää, mutta eivät käy palstaansa edes katsomassa. – Karkeasti sanoen nykyihminen on ehkä hieman vieraantunut metsästä. Metsää on voitu saada esimerkiksi perinnöksi. Palsta voi sijaita kaukana omasta asuinpaikasta. Työ ja elämä on kaupungeissa ja peritty metsäpalsta kaukana maaseudulla. Siellä se metsä on omillaan kasvamassa umpeen. Sitten on niitä, jotka ottavat asioista selvää ja tietävät miten metsän kanssa pitää toimia. Nämä ihmiset ovat yleensä jo hieman varttuneempia, kertoo hankintaesimies Tapio Heikintalo . – Monet metsänomistajat ovat valveutuneita, mutta heillä on usein vanhentunutta tietoa. Monet yllättyvät siitä tiedosta, että nykyään esimerkiksi energiapuulla voi tienata. Aiemminhan energiapuuksi meni hakkuista jäljelle jäänyttä puuta, mistä ei oikeastaan edes maksettu mitään. Nykyään tilanne on toinen ja energiapuulle on kysyntää. Lisäksi energiapuuta korjatessa puukertymä on huomattavasti suurempi kuin normaalissa kuitupuukorjuussa. Tämä ero korostuu nuoremmissa metsissä, jatkaa Leponiemi. Alueellisiakin eroja löytyy jopa Satakunnan sisältä. – Eteläsatakuntalaiset ovat metsään ja puukauppaan liittyvissä asioissa aktiivisempia kuin pohjoissatakuntalaiset, toteaa Leponiemi. Vanha tieto voi pahimmillaan lykätä metsänhoidollisia toimenpiteitä. – Moni ajattelee, että metsänhoidollisesti myöhästyneiden nuorten metsien harvennushakkuut tulevat kalliiksi. Monestikin on kuitenkin se, että palstalta myytävällä energiapuulla voi kattaa harvennushakkuun kustannukset. Useimmiten omistajalle ei jää kuluja lainkaan ja metsä saa harvennushakkuun jäljiltä paremmat edellytykset kasvaa. – Kasvava metsä toimii hiilinieluna. Ilman metsänhoitotoimenpiteitä jäänyt metsä ei kasva riittävän hyvin eikä toimi silloin yhtä tehokkaana hiilinieluna, toteaa Kiviluoma. "Metsä saa harvennushakkuun jäljiltä…paremmat edellytykset kasvaa. Markku Kiviluoma Porilainen vuonna 2012 perustettu metsäalan perheyritys, joka toimii Länsi-Suomen alueella. Yrityksestä saa periaatteessa lähes kaiken, mitä metsänomistaja tarvitsee aina taimikoiden tekemisestä metsänhoidollisiin hakkuisiin ja päätehakkuisiin asti. Yritys perusti uuden terminaalin Niinisalon entiselle ajoharjoitteluradalle. Terminaaliin varastoidaan muun muassa energiapuuta ja haketta. Liikevaihto noin 8 miljoonaa euroa. Työllistää vakituisesti noin 10 henkilöä. Aliurakoitsijoiden kautta työllistää esimerkiksi Pohjois-Satakunnassa parikymmentä henkilöä.