Ladataan
Pääaiheet Verokone 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

Drone-bisnekselle ennustetaan miljardien kasvua, ja Suomi saattaa olla jo muita edellä – Uusi verkosto voisi auttaa vientiä

Kauko-ohjattavista ilma-aluksista, eli droneista, povataan tulevaisuuden kasvavaa bisnestä. Seuraavan viiden vuoden aikana drone-palvelumarkkinoiden arvioidaan nousevan 40 miljardiin euroon. – Arvio markkinan kasvusta nousee dramaattisesti joka vuosi. Ollaan hyvässä nousussa hype-käyrällä, sanoo Traficomin johtava asiantuntija Jukka Hannola . Hän uskoo, että Suomi voi olla muita edellä, kun ensi kesänä aletaan soveltaa koko EU:n laajuista drone-sääntelyä. Vaatimukset kiristyvät siis myös Suomessa. Tähän asti Suomen sääntely on suosinut kaupallisia drone-toimijoita ja alan kehittymistä. – Joustavan sääntelyn turvin moni suomalainen toimija on saanut arvokasta kokemusta ja ehkä jopa etumatkaa kilpailijoihin nähden. Meillä on ollut mahdollisuudet kokeilla täällä paljon erilaisia ratkaisuja. Hannolan mukaan suomalaisen drone-alan kasvunäkymät ovat entistä paremmat, koska yhtenäinen eurooppalainen sääntely mahdollistaa helpomman pääsyn ulkomaille. Aiemmin sääntelyn epävarmuus Euroopassa on saattanut hidastaa alan investointeja. – Tähän asti laajentuminen Eurooppaan on ollut hankalaa, koska sääntely on ollut kuin tilkkutäkki. Muualla Euroopassa on ollut aina erilainen ja tiukempi sääntely, kun Suomessa on ollut hyvin toimintaystävälliset vaatimukset. Uusia tulijoita drone-alalle Arvioiden mukaan dronejen hyödyntäminen teollisuuden ja liike-elämän eri osa-alueilla sekä yhteiskunnan toimintojen tukena kasvaa voimakkaasti. Hannola kertoo, että uusia avauksia tulee esiin koko ajan. – Joka viikko kuullaan uusista suunnitelmista. Kasvupotentiaalia ja tekijöitä näyttää olevan, Hannola kertoo. Kaupalliset dronet on pitänyt ilmoittaa Traficomille vuodesta 2015 asti, ja siitä lähtien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Syyskuun alkuun mennessä toimijoita on ilmoitettu yhteensä 2764, ja ilma-aluksia yhteensä 3461. – Tällä hetkellä ilmoituksia tulee aikamoisella kyydillä. Pieniä toimijoita hajallaan Suurin osa Suomen drone-toimijoista on pieniä ja paikallisia. Yksittäisiä isoja käyttäjiä on esimerkiksi poliisi, joka käyttää droneja muun muassa rikospaikkatutkinnassa ja erävalvonnassa. – Ehdottomasti kaupallinen toiminta on meillä vielä pienimuotoista. Tavoitteena on lisätä sitä, kertoo Business Finlandin Smart Mobility-hankkeen ohjelmapäällikkö Ulla Lainio . Business Finland rahoittaa droneihin liittyvää yritystoimintaa, tutkimusta, kehitystä ja kansainvälistymistä. Lainion mukaan innostus alaa kohtaan on kasvanut nopeasti. – Nyt kaikki puhuvat droneista, mutta vielä kaksi vuotta sitten tilanne oli toinen. Se ei ole pelkkää hypetystä, vaan droneille vaikuttaa olevan laajasti tarvetta yhteiskunnassa. Niiden käyttö tulee lisääntymään varmasti. Lainion mielestä Suomi on hyvä testiympäristö droneille, koska viranomaiset ja yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä. – Kun lupa tarvitaan, se yleensä saadaan viranomaisilta. Se on yksi Suomen vahvuus ihan kaikissa liikennealan kokeiluissa. Koko ajan uusia sovelluksia Traficomin tilastojen mukaan suurin osa Suomen drone-toimijoista on erikoistunut valo- ja videokuvaukseen. Toiseksi eniten droneja on mediakäytössä ja kolmanneksi rakennusten tai kattojen tarkastuksissa. Traficomin ilmoituspalvelussa listataan kaupallisille droneille 24 käyttötarkoitusta, joiden alle mahtuu vielä lukemattomia alalajeja sekä täysin uudenlaisia käyttötapoja. – Sovellusaloja pystyy tänä päivänä listaamaan jo satoja, Jukka Hannola kertoo. Yksi dronen eduista on, että sillä voi lentää hankaliin paikkoihin, joihin ihminen ei pääse. Droneilla voidaan esimerkiksi tarkastaa korkeita rakenteita, laivoja ja suuria tankkeja sekä kuljettaa tavaraa vesistöjen yli. Kauko-ohjattavia ilma-aluksia hyödynnetään myös esimerkiksi jääalueiden ja tiheiden metsien tutkimisessa. Uusia kokeiluja tehdään jatkuvasti. Droneilla on jo kuljetettu pakettien lisäksi esimerkiksi verta sairaaloille. Elokuussa saksalaista Volocopter-lentotaksia testattiin Helsinki-Vantaalla kuljettajan kanssa, mutta tulevaisuudessa drone-taksien olisi tarkoitus olla miehittämättömiä. Uusi verkosto kehitteillä Alkuvuodesta Business Finlandin Smart Mobility -hanke haki haastekilpailussa ratkaisuja kymmeneen eri logistiikkahaasteeseen. 73 ideasta lähes 10 prosenttia liittyi droneihin. Ohjelmapäällikkö Ulla Lainion mukaan tästä ilmeni tarve luoda Suomeen oma drone-verkosto. Tarkoitus on, että kehittäjät, yritykset ja tutkimuslaitokset alkaisivat tehdä yhteistyötä – Niin Suomesta voitaisiin saada maailmalle suurempia vientituotteita, kuten arktisiin olosuhteisiin tarkoitettuja droneja. Drone-verkostoa on kehittämässä Business Finlandin lisäksi esimerkiksi VTT. Tutkimuslaitokset ja yksityiset yritykset ovat jo alkaneet pohtia yhdessä verkoston muodostamista ja tavoitteita. – Tärkeää olisi, että verkostolla olisi yhteinen visio, jota tavoitellaan, sen sijaan että droneja kehitettäisiin hajallaan pienissä yksiköissä, Lainio sanoo. Harrastuskäytön kasvu voi hidastua Yhdysvaltain ilmailuviranomainen FAA arvioi, että vuonna 2020 maailmassa on yli seitsemän miljoonaa dronea. FAA:n mukaan kaupallinen drone-markkina voi kolminkertaistua vuoteen 2023 mennessä, kun harrastus- ja urheilumarkkina näyttää hidastuvan. Traficomin Juha Hannola uskoo, että sama kehitys voi toteutua myös Suomessa. – Harrastajalla on usein vain yksi drone. Jos iso logistiikka- tai kuriiriyhtiö siirtyy droneihin, puhutaan satojen tai tuhansien laitteiden laivastosta. Drone-turnaus näytti mahdollisuudet Dronejen monia käyttömahdollisuuksia esiteltiin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä Drone Tournament -tapahtumassa. Kilpailun haasteet liittyivät esimerkiksi maa- ja metsätalouteen, logistiikkaan, huoltotöihin ja pelastustehtäviin. Esimerkiksi poliisin ja pelastustoimen tehtävässä välitettiin droneilla tärkeää tietoa liikenneonnettomuuksissa viranomaisille. Ilmatieteen laitoksen haasteessa operoitiin droneilla turvallisesti mahdollisimman korkealla ja pitkään keräten samalla tietoa ilmakehästä. Kilpailun järjestäneen Ultrahackin perustaja Mikko Järvilehto muistuttaa, että drone-ala on vasta ottamassa alkuaskeleitaan. – Vaikka droneja näkyy valtavasti ja niiden ympärillä on hypeä, oikeasti ollaan vasta ihan alussa. Toimintavarmuutta täytyy saada lisää. Mahdollisuuksia näyttää silti olevan paljon, ja ehdottomasti kaupallisia toimijoita kiinnostaa dronejen käyttö. Järvilehdon mukaan kilpailun myötä tuli selväksi, että suomalaisilla toimijoilla on hyvät edellytykset nousta maailman huipulle erityisesti kehittämällä dronejen toimintavarmuutta vaihtelevissa luonnon- ja sääolosuhteissa Nelipäiväiseen turnaukseen osallistui joukkueita useista maista. Kisaan ilmoittautuneista 64 joukkueesta 29 tiimiä valittiin mukaan. Kaikki eivät päässeet paikalle teknisten ongelmien, sairastapausten tai tulliin jääneiden dronejen takia. Koko Euroopan unionin kattavat drone-asetukset on julkistettu kesäkuussa ja niitä ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan heinäkuusta 2020 alkaen. Jako miehittämättömien ilma-alusten ja lennokkien välillä poistuu ja kaikille sovelletaan jatkossa samaa sääntelyä. Suomi on ollut edelläkävijä riskiperusteisessa sääntelyssä ja uudet asetukset tuovat muutoksia toimintaan. Muun muassa jako kaupallisen ja harrastetoiminnan väliltä poistuu, lentokorkeus tippuu 150 metristä 120 metriin Jatkossa kaikkien toimijoiden on rekisteröidyttävä, mikä helpottaa turvallisuusviestintää drone-lennättäjille. Kansalliset täydentävät määrittelyt ovat valmisteilla, ja niiden laadinnassa kuunnellaan toimijoita. Miehittämättömän ilmailun lennonjohtoa on testattu kesän aikana ympäri Eurooppaa EU:n tuella. Tämän takia dronessa täytyy olla esimerkiksi etätunnistetta lähettävä laite. Kehitysvaiheessa oleva lennonjohtojärjestelmä avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi kaupunkialueilla tapahtuviin logistiikkakuljetuksiin. Mikä drone? Drone (drooni) on kansanomainen ilmaus lennokille, joka liikkuu ilmassa ilman ohjaajaa. Se voi olla joko kauko-ohjattu tai ns. vapaasti lentävä. Muussa kuin harrastus- tai urheilukäytössä Traficom puhuu miehittämättömästä ilma-aluksesta. Ne on varustettu jotain tiettyä tehtävää, kuten valokuvaamista tai mittaamista varten. Miehittämättömien ilma-alusten alakategoria on kauko-ohjatut ilma-alukset. Ne ovat miehittämättömiä ilma-aluksia, joita ohjaa kauko-ohjaaja tai joiden toimintaan kauko-ohjaaja pystyy tarvittaessa puuttumaan. Lähde: www.droneinfo.fi