Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Koronakoirat aloittavat pian Helsinki-Vantaan lento­kentällä, mutta matkustajat eivät niitä näe: ”Voi osoittautua mullistavaksi välineeksi ”

Koronavirusnäytteitä nuuhkivien koronakoirien on määrä aloittaa pian työnsä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Parhaillaan kuusitoista koiraa on Vantaalla koulutuksessa. Koirat ovat peräisin eteläisestä Suomesta. Niistä suuri osa päätynee kentälle tositoimiin nuuhkimaan koronavirusepäiltyjen näytteitä, kunhan koulutuksessa koirista löydetään sopivimmat. Koirien sijoituspaikka on saapuvien lentojen aulassa. – Juuri kävimme kentällä katsomassa, mihin koirat sijoitetaan ja miten siellä voidaan säilyttää työrauha, kertoo toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen Suomen hajuerotteluyhdistys Wise Nosesta. – Koulutuksen tavoite on saada validoituja koronakoiria, joiden herkkyys ja tarkkuus on tieteellisesti todistettu ja joista tiedetään, montako näytettä ne pystyvät vuorokaudessa käymään läpi. Idea toukokuussa Koirien on tarkoitus aloittaa työnsä ensi kuussa, mutta moni asia pilottityyppisessä toiminnassa vaatii vielä ratkaisuja. Koirilla ei esimerkiksi ole virkakoirastatusta eikä toiminnan rahoituskaan ole selvillä. Toiminta alkaa pyöriä aluksi vapaaehtoisvoimin. Paavilainen tajusi pian koronavirusuutisten iskettyä päälle keväällä, että koiran voisi opettaa tunnistamaan hajun. Toukokuussa Helsingin yliopisto kertoi koronavirustutkimuksestaan, jossa ilmeni, että koirat saattavat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää luotettavampiin tuloksiin kuin laboratoriokokeet. Koirat onnistuivat erottamaan terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden virtsanäytteet. – Koirien äärimmäisen tarkan hajuaistin käyttö koronaviruksen tunnistustehtävissä voi osoittautua mullistavaksi välineeksi epidemian hallinnassa, kertoi tuolloin tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman. Kaksi näytteenottopaikkaa Lentokentällä matkustaja ja koronakoira eivät ole keskenään kosketuksessa eli nuuhkimisetäisyydellä. Koirat eivät siis nuuhki kaikkia koneesta ulos johtavasta putkesta tulevia matkustajia, vaan toiminta on kohdennetumpaa ja ennen kaikkea matkustajille vapaaehtoista. Näytteenantopaikkoja tulee aluksi kaksi. Paikalla on alustavasti kaksi koiraa riippuen matkustajamääristä ja siitä, miten kysyntä tulee kasvamaan, kun se on kuitenkin vapaaehtoista edelleen, Paavilainen sanoo. Nyt koulutuksessa olevat koirat ovat saksanpaimenkoiria, labradorinnoutajia, bordercollieita, spanieleita ja sekarotuisia. Paavilaisen mukaan koronakoirat tarvitsisivat nyt virallisen statuksen, jonka määriteltäisiin tartuntatautilaissa. – Tartuntatautilakiin pitää vielä tehdä muutoksia, jotta niille saadaan asema. Nehän eivät ole virkakoiria, vaan niiltä puuttuu se status, Paavilainen sanoo. Hänen mukaansa koirille todennäköisesti olisi käyttöä myöhemminkin yhtenä seulontamuotona. – Tämä pandemia ei jää tähän eikä tämä ole viimeinen virus, niitä tulee koko ajan lisää. Saako toiminta rahaa valtiolta? Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö katsoo niin ikään, että tartuntalakiin tulisi lisätä koiran käyttö lentokentällä, jolloin koirat voisivat toimia samalla periaatteella kuin huumekoirat eli koiran merkitsemä matkustaja ohjattaisiin koronatestiin. Toiminnan rahoitus taas tulisi olla peräisin valtiolta, Aronkytö pohtii. Paavilainenkin odottaa ratkaisua, saako toiminta rahoituksen valtiolta. Hän laskee koronakoiratoiminnan kuukausibudjetiksi noin 250 000 euroa, johon kuuluisi moni asia koulutuksesta kymmenen ohjaajan palkkoihin. Moni koronakoiran omistaja siis vaihtaisi samalla ammattiaan, jos toiminta vakinaistettaisiin. – Sekin pitää vielä miettiä, voiko yhdistys toimia tässä, vai pitääkö käyttää yritystä. Jos tämä lähtee kaupalliseksi, yhdistys voi toimia kaupallisessa toiminnassakin, mutta onko siinä järkeä. Tässä on vielä paljon pohdittavaa, Paavilainen sanoo.