Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Tappavimmat lasten aivokasvaimet aiotaan nujertaa Tampereella kehitetyn keinonenän avulla - ”Aivoissa kaikki on tärkeätä, kun jotain poistetaan, sillä on seurauksia”

Uudessa tutkimuksessa selvitetään, kuinka hyvin Tampereella kehitetty keinonenä tunnistaa lasten aivokasvainta reaaliajassa leikkauksen aikana. Mitä tarkempaa tietoa kasvaimista saadaan jo leikkauksen yhteydessä, sitä tarkemmin sairas kudos osataan poistaa. – Jos leikkauksen aikana voidaan samalla tehdä diagnostiikkaa, olisi se erittäin merkittävää lasten aivokasvainten hoidon, seurannan ja ennusteiden kannalta, sanoo kolmivuotista tutkimusprojektia johtava Tampereen yliopiston tutkija ja Taysin lasten syöpätautien klinikalla työskentelevä Kristiina Nordfors . Aivokasvaimia leikattaessa tärkeätä on, että mitään ylimääräistä ei poisteta. – Aivoissa kaikki kudos on tärkeää. Kun jotain poistetaan, sillä on seurauksia. Nordforsin mukaan lasten aivokasvaintyypeistä tiedetään jo paljon. Tiedetään myös, että osa kasvaimista on sellaisia, että niitä ei tarvitse poistaa kokonaan. – Jos tästä saataisiin tietoa jo leikkauksen aikana, ei olisi riskiä siitä, että vammautumisia tulisi ainakaan sen takia, että leikataan liikaa silloin, kun se ei ole välttämätöntä. Kehitys voi hidastua Suomen Kansanterveysyhdistyksen rahoittaman tutkimuksen tavoite on nujertaa tappavimmat lasten aivokasvaimet. Nordforsin mukaan lasten aivokasvainten tautikirjo on hyvin laaja. Kasvaimista iso osa pystytään leikkaamaan. – Muuta ei tarvitse tehdä. Lapsi pystyy elämään kohtuullisen normaalia elämää, jos leikkauksen myötä ei ole tullut ongelmia. – Toisessa ääripäässä ovat erittäin pahanlaatuiset aivokasvaimet, joihin ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. Vaikka lasten ja aikuisten aivokasvaimista osalla on sama nimi, biologisesti ne ovat täysin erilaisia. – Vähän kuin vertaisi rintasyöpää ja eturauhassyöpää. Aivokasvaimet ovat sekä aikuisilla että lapsilla keskushermostossa, mutta taustalla vaikuttavat hyvin erilaiset mekanismit. Eroa on myös siinä, että lapsen aivot ovat vasta kehittymässä. – Niissä voi olla jo raskauden kuluessa alkionkehityksen aikana kehittyviä tauteja. Myöskään ympäristötekijöillä ei ole yhtä suurta vaikutusta kuin aikuisilla, jota ovat saattaneet altistua ympäristön vaikutuksille vuosikymmeniä. Lapsen aivot kehittyvät yhä, eikä kaikkia taitoja ole vielä saavutettu. – Kun leikkauksella ja muilla hoidoilla puututaan aivoihin, kehitys voi lapsen kohdalla hidastua. Yksi lapsen etu aikuiseen verrattuna on, että lapsen aivot ovat aikuisen aivoja muovautuvammat. Siksi lapset yleensä toipuvat vaikeistakin aivokasvainleikkauksista aikuisia paremmin. Yhä useampi selviytyy myös aivosyövästä. Analysoi savua Tamperelainen Olfactomics-yritys on kehittänyt eNose-keinonenää jo lähes kymmenen vuoden ajan yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Laite analysoi leikattavaa kudosta reaaliajassa savusta, jota kasvaimesta ja sitä ympäröivästä kudoksesta ilmoille leijuu sähköisellä kirurginveitsellä leikatessa. Älyveitseen yhdistetty elektroninen nenä luokittelee molekyylejä niiden varauksen, koon ja muodon perusteella. Keinonenä kertoo, leikkaako kirurgi sairasta vai tervettä kudosta. Tiedon kirurgi saa nopeasti näytölle. Olfactomicsin toimitusjohtajan Antti Roineen mukaan tutkimuksessa käytettävä uuden sukupolven keinonenä antaa tiedon näytölle 1-2 sekunnin kuluttua siitä, kun veitsi on kudosta leikannut. eNosea testattiin leikkaussalissa Hatanpään sairaalassa syksyllä 2019 tehdyissä potilaskokeissa. Mukana oli parikymmentä rintasyöpäpotilasta. – Mittaaminen onnistui teknisesti hyvin, eikä laite haitannut työskentelyä leikkaussalissa. Signaali oli samanlainen oli kudos kiinni potilaassa tai irrotettu. Itse eNose-keinonenä on pienikokoinen ja painaa vain parikymmentä kiloa. Pyörillä kulkevaa laitetta on helppo siirtää paikasta toiseen. Lasten aivokasvaimiin liittyvä hyvä uutinen on, että tutkimuksissa on jo saatu viitteitä siitä, että kudosanalyysi toimii hyvin erityisesti keskivaikeissa aivokasvaimissa. – Niissä hoito on usein parantava ja poistetun kudoksen määrällä on suuri merkitys, Roine sanoo. Roineen mukaan suunnitelmissa on saada lääkintälaitteeksi hyväksytty eNose markkinoille jo 2022, jos koronavirus ei suunnitelmia sotke. Leikkaussaliin ehkä 2023 Hankeessa tutkitaan lasten yleisintä pahalaatuista kasvainta medulloblastoomaa sekä lasten glioomakasvaimia. Kristiina Nordforsin mukaan tavoite ei ole vain erottaa terve ja sairas kasvainkudos toisistaan. Nähdä halutaan myös, minkälaisesta kasvaintyypistä on kyse. Ensin lasten aivoista poistettuja kasvaimia tutkitaan keinonenän avulla laboratoriossa. – Sen jälkeen tavoite on päästä kokeilemaan keinonenää leikkaussalissa oikeilla potilailla, Nordfors sanoo. Antti Roineen mukaan tavoite on, että keinonenäanalyysia päästään kokeilemaan oikeissa oloissa leikkaussalissa vuoden 2023 aikana.