Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Kemikaaleja, öljytuhoja ja pilattuja pohjavesiä – Sodassa kärsii myös luonto, mutta sitä koskevat sopimukset ovat vielä 70-luvulla

Kun aseet puhuvat, uhriksi joutuu ihmisten lisäksi muu luonto. Ympäristöä tuhoutuu tai on vähintään riskialttiina konflikteissa jatkuvasti. Ekosysteemien ja luonnonvarojen mukana heikkenevät myös ihmisen elinmahdollisuudet. Esimerkiksi Afrikassa viime vuosien aseelliset kriisit ovat heikentäneet pahasti savannieläinten kantoja. Syyrian sodassa on tuhottu muun muassa kemiantehtaita ja Jemenin rannikolla makaa tälläkin hetkellä öljytankkeri, jonka pelätään räjähtävän. Hormuzinsalmella, Välimerellä ja Mustallamerellä valtioiden välisten jännitteiden viestikapulana on niin ikään öljyä kuljettavia aluksia. Sopimuksissa nyt vain äärimmäisyydet Ympäristön tuhoamista voidaan käyttää myös aseena. Historian tunnetuimpia esimerkkejä on Vietnamin sota, jossa Yhdysvallat tuhosi laajoja trooppisia metsäalueita polttamalla ja voimakkailla kasvimyrkyillä. Sittemmin ympäristösodankäyntiä on rajoitettu kansainvälisillä sopimuksilla, joihin ympäristötuhojen rajoittaminen tuli 70-luvulla. Sopimuksissa keskitytään kuitenkin Vietnam-esimerkin kaltaisiin äärimmäisyyksiin, kuten laajan luonnonympäristöön kohdistuvan vahingon tuottamiseen sekä tarkoitukselliseen ympäristön muunteluun. Nykyisin aseellisten konfliktien ympäristövaikutukset ymmärretään kattavammin. – Konfliktien välittömät ympäristövaikutukset ovat yleensä jäävuoren huippu. Konflikteilla on myös pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia maaperään, pohjaveteen, ekosysteemeihin ja biodiversiteettiin, sanoo suurlähettiläs Marja Lehto . Hän on YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan erityisraportoija ja mukana valmistelemassa aseellisiin konflikteihin liittyvää ympäristönsuojelua. Pitkä valmisteluprosessi takana, nyt odotetaan Toimikunta on käsitellyt aihetta vuodesta 2013 alkaen. Taustalla on vaikuttanut muun muassa valtavia ympäristötuhoja aiheuttanut Persianlahden sota ja sen jälkihoito sekä ylipäätään kasvanut ymmärrys konfliktien ympäristövaikutuksista. – YK:n ympäristöjärjestö, Maailmanpankki ja muut toimijat ovat järjestelmällisesti arvioineet konfliktien ympäristötuhoja 1990-luvulta alkaen, Lehto muistuttaa. Tavoitteena on ottaa ympäristövaikutusten moninaisuus huomioon nykyistä laajemmin. Hanke kattaa ajan ennen konfliktia, sen aikana ja jälkeen. – Näkökulma on mahdollistanut sen, että on voitu nostaa esille uusia konkreettisia kysymyksiä, joita olemassa oleva sääntely ei kata. Juuri päättyneessä istunnossaan toimikunta hyväksyi 28 luonnosperiaatetta, jotka siirtyvät nyt valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kommentoitaviksi. Valtiot noudattavat hyvin, aseelliset ryhmät eivät Paitsi tuhon kohteena, luonnolla on rooli myös konfliktien alkusyynä. Käytännössä kyse on usein luonnonvaroista. – Hyökkääjän tavoitteena ei välttämättä ole alueen hallinta, vaan sen luonnonvarojen ryöstäminen, Lehto huomauttaa. Tämä ei enää nykyisin koske vain valtioiden välisiä konflikteja, vaan mukana on yhteyksiä niin monikansallisiin yrityksiin kuin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Muutos tuo sääntelyyn isoja haasteita. Lehdon mukaan valtiot enimmäkseen noudattavat kansainvälistä oikeutta, kun taas konflikteja käydään yhä useammin erilaisten aseellisten ryhmien kesken tai niitä vastaan. – Silloin kansainvälisoikeudellisia velvoitteita on vähemmän. Ympäristöhaitat liittyvät myös pakolaiskysymyksiin Tänä vuonna toimikunta onkin Lehdon mukaan keskittynyt erityisesti sellaisiin ympäristöongelmiin, jotka koskevat valtion sisäisiä tai muuten vailla valtioiden välistä luonnetta olevia konflikteja. – Tällaisia ovat muun muassa luonnonvarojen laiton ryöstökäyttö ja pakolaisuuden ympäristövaikutukset. Lehto huomauttaa, että konfliktit aiheuttavat nykyisin säännönmukaisesti massiivisia väestöliikkeitä. – Se aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä kärsimystä, myös merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi Ruandan sisällissodassa pakenevat ihmiset leiriytyivät kongolaiseen luonnonpuistoon. Toimikunnan hyväksymissä luonnoksissa esimerkiksi valtioita ja avustusjärjestöjä kehotetaan ottamaan ympäristövaikutukset huomioon humanitaarisessa työssään. Miehittäjälle vastuu alueen ympäristöstä Lisäksi toimikunta on hyväksynyt luonnosperiaatteen, joka koskee monikansallisia yrityksiä. Periaatteen mukaan yritys tulee saattaa oikeudelliseen vastuuseen, jos sen toiminta on aiheuttanut ympäristövahinkoja aseellisen konfliktin alueella. Lehto on toiminut erityisraportoijana vuodesta 2017. Viime vuonna toimikunnassa käsitelty ensimmäinen raportti koski miehittäjävaltion velvoitteita. Hyväksyttyjen luonnosperiaatteiden mukaan valtiolla on velvoite suojella miehittämänsä alueen ympäristöä. Tämä koskee esimerkiksi merkittävien ympäristövahinkojen estämistä ja alueen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkijat vetosivat nopeaan käsittelyyn Vaikka YK:n kansainvälisen oikeuden toimikunnan työ etenee, eivät sopimukset pysy ympäristötuhojen tai ainakaan niiden riskien tahdissa. Toimikunnan hyväksymiin luonnosperiaatteisiin palataan vuonna 2021, minkä jälkeen ne siirtyvät YK:n yleiskokoukseen. Vauhti on monien mielestä liian hidas. Kansainvälinen tutkijaryhmä vetosi heinäkuun lopulla hallituksiin Nature-tiedejulkaisussa . Ryhmä vaatii toimikunnan ehdotusten etenemistä sopimukseksi asti ja ympäristön tuhoamisen määrittelyä sotarikokseksi mahdollisimman pian. Lehto pitää vetoomusta merkittävänä. – Korostaessaan aseellisten konfliktien ympäristötuhoja se nostaa esille paljolti laiminlyödyn alueen. Lehto arvelee, että sopimuksen sijaan YK:n yleiskokous tulee liittämään luonnokset päätöslauselmaansa ja kehottamaan sekä valtioita että järjestöjä ottamaan ne toiminnassaan huomioon. – Käytäntö on osoittanut, että niin valtiot kuin esimerkiksi kansainväliset tuomioistuimetkin viittaavat toimikunnan tuotoksiin riippumatta siitä, ovatko ne johtaneet sopimussääntelyyn vai eivät. Darfurissa ympäristö oli osana kansanmurhaa Luontoa eivät juridisesti suojaa konflikteissa vain erityisesti sitä koskevat sopimukset. Lehto muistuttaa, että esimerkiksi ihmisoikeussäännöt koskevat myös ihmisen elinympäristöä. – Laajasti jaetun näkemyksen mukaan myös kansainväliset ympäristösopimukset pysyvät voimassa aseellisten konfliktien aikana, mutta käytännössä niillä on varmaankin eniten merkitystä konfliktinjälkeisessä tilanteessa. Vakavimmat ympäristötuhot on lisäksi määritelty sotarikokseksi kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä. Se suojaa ympäristöä myös muilla tavoin. Lehto nostaa esimerkiksi Sudanin entistä presidenttiä Omar Al-Bashiria koskevan kansanmurhasyytteen. Sen mukaan Darfurin konfliktissa muun muassa hävitettiin järjestelmällisesti kasvillisuutta sekä saastutettiin pohjavesiesiintymiä. – Syyttäjä piti ympäristön systemaattista tuhoamista kansanmurhan elementtinä. Kansainvälisen oikeuden toimikunta on YK:n yleiskokouksen alainen asiantuntijaelin, joka edistää kansainvälisen oikeuden kehittämistä. Toimikunta on perustettu vuonna 1947. Suurlähettiläs Marja Lehto valittiin toimikuntaan YK:n yleiskokouksessa vuonna 2016, ja hän toimii kaudella 2017–2021.