Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tähtijutut Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Porilaine Kulttuuri

EU ostaa liian lepsusti energiaa Venäjältä – Tutkija: EU-maiden pitäisi käyttää enemmän valtaansa ja asettaa tiukemmat ehdot energian hankkimiseksi

Itämeren kaasuputkihanke on ajautumassa syvempiin vaikeuksiin. Yhdysvallat toisti jälleen tiistaina aikeensa asettaa putkihankkeen pakotelistalleen. Presidentti Donald Trump on jo pitkään arvostellut hanketta ja väittänyt, että Saksa ajautuu Venäjän vangiksi, kun Saksan ja koko Euroopan riippuvuus Venäjän energiasta kasvaa. – Trumpin huomio on oikeansuuntainen, mutta keinot riippuvuuden vähentämiseksi ovat väärät. Vastaus olisi vahvempi EU:n yhteinen energiapolitiikka, mutta sitä Trump ei pysty ehdottamaan, Venäjän ympäristö- ja energiapolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta sanoo. Keskustaoikeistolaisen EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber sanoi aiemmin keväällä keskeyttävänsä hankkeen, jos hänet valitaan EU:n komission puheenjohtajaksi. Hänen mukaansa Itämeren alle rakennettava kaasuputki on EU:n edunvastainen ja se lisää entisestään Euroopan riippuvuutta Venäjän energiasta. – Kyse on vaalipuheista, mutta ne kuvastavat myös sitä, että kaasuputkihanke on iso energia- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, johon Saksassa ja Euroopassa suhtaudutaan hyvin ristiriitaisesti. Tietenkin oma kysymyksensä on sekin, onko tällainen hanke yhden miehen käsissä, Tynkkynen sanoo. Länsieurooppalaiset investoivat Nord Stream 2 -hankkeen Suomessa työskentelevä sidosryhmäpäällikkö Minna Sundelin sanoo, ettei yhtiö ota kantaa poliittisiin spekulaatioihin. – Seuraamme tilanteen kehittymistä, mutta emme osallistu poliittisiin spekulaatioihin. Nord Stream 2:n toteutus ei riipu poliittisista näkemyksistä, vaan se perustuu kattaviin lupamenettelyihin, jotka perustuvat EU- ja kansallisen lainsäädännön sekä kansainvälisten sopimusten selkeästi määriteltyihin oikeudellisiin vaatimuksiin, hän sanoo Lännen Medialle. Sundelin korostaa, että länsieurooppalaiset energiayhtiöt Itävallasta, Saksasta, Ranskasta, Iso-Britanniasta ja Hollannista ovat sitoutuneet investoimaan hankkeeseen lähes miljardi euroa kukin. – Osakkaamme sekä viisi eurooppalaista rahoittajaa ovat täysin sitoutuneita hankkeeseen, kuten myös Nord Stream 2:n urakoitsijat, hän sanoo. Kyse ei vain yhdestä hankkeesta, vaan EU:n vallasta energiakaupassa Apulaisprofessori Tynkkysen mukaan keskustelu yhden hankkeen kaatamisesta on turhaa. Hänen mukaansa nyt pitäisi keskustella enemmän siitä, millä tavalla Euroopan maat voisivat ottaa aktiivisemman roolin ja käyttää omaa valtaansa suhteessa Venäjään. Ehtojen asettaminen hyödyttäisi Tynkkysen mukaan myös Venäjän myönteistä yhteiskunnallista kehittymistä. – Ennemmin kuin yhden hankkeen kaatamisesta, Euroopassa pitäisi keskustella siitä, miten EU-maat voisivat yhdessä käyttää ostajan voimaa ja määrittää sitä, millaisilla ehdoilla energiaa Venäjältä ostetaan. EU-maat voisivat asettaa yhä vahvemmin erilaisia vaatimuksia Venäjälle siitä, miten esimerkiksi ympäristöasioista huolehditaan tai millä tavalla fossiilienergiakaupan päästöjä kompensoidakseen maan tulisi kehittää uusiutuvan energian tuottamiseksi. Samalla EU-maat purkaisivat itse pohjaa Venäjän suurvaltapolitiikalta, jota maa voi energiakaupan kautta harjoittaa. – Tällä hetkellä EU-mailla ei ole sellaista vipuvartta, jolla EU voisi omilla ehdoillaan edistää Venäjän myönteistä kehittymistä. Kun energiakauppa on atomisoitunut yksittäisten valtioiden ja niiden omistamien energiayhtiöiden väliseksi kaupaksi, Venäjä pystyy toteuttamaan hajota ja hallitse -politiikkaansa, Tynkkynen sanoo. EU-vaalien tulos voi vain vahvistaa nykytilannetta Toiveet EU:ssa yhteisen energiapolitiikan luomiseksi voivat kuitenkin hautaantua entisestään, mikäli oikeistopopulistiset puolueet menestyvät vaaleissa ja pystyvät luomaan oman blokkinsa EU-parlamenttiin. – Jos oikeistopopulistiset liikkeet saavat Euroopassa enemmän valtaa, tätä hanketta tuskin haudataan. Heidän mukaan energiakaupassakin on kyse valtioiden omasta sisäisistä asioista, eikä EU:n pitäisi puuttua niihin, Tynkkynen sanoo. Nord Stream 2 -kaasuputki rakennetaan Itämeren poikki Venäjältä Saksaan. Putkilinja menee Venäjän, Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aluevesien ja/tai talousalueen läpi. Maat suhtautuvat kaasuputkihankkeeseen ristiriitaisesti. Osassa maista putki nähdään turvallisuusuhkana, mikä lisää maiden riippuvuutta Venäjästä. Myös Yhdysvallat on kritisoinut uuden maakaasuputken rakentamista voimakkaasti. Meren alla kulkevan maakaasuputken pituus on 1 230 kilometriä, josta reilut 300 kilometriä on Suomen alueella. Tällä hetkellä putken rakennustyöt ovat meneillään Suomenlahdella. Putken kautta maakaasua voi kuljettaa 55 miljardia kuutiometriä vuodessa. Määrä vastaa noin 26 miljoonan kotitalouden energiatarpeita. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat kahdeksan miljardia euroa. Nord Stream 2 -kaasuputken pitäisi olla kaupallisessa käytössä ensi vuoden alussa. Nord Stream 2 -yhtiön pääomistaja on Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom. Rahoittajien joukossa on muun muassa Uniper, jonka yksi iso omistaja on suomalainen Fortum.