Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Urheilu Näköislehti Testit ja visat Lukemisto Porilaine Kulttuuri

Asianajaja poliisien oikeudenkäynnistä: Syytteet keinotekoisia, viraltapidätys ylipitkä – Oikeus hylkäsi kaikki syytteet

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet rikoskomisario Kari Lintilää ja toista syytteessä ollutta poliisia, vanhempaa konstaapelia kohtaan. Vanhemman konstaapelin ja Lintilän syytettiin loukanneen kansanedustaja Kari Tolvasen (kok.) kunniaa. Syytteen taustalla oli heidän esittämänsä epäilyt siitä, että aiemmin väkivaltarikosyksikön johtajana toiminut Tolvanen olisi lopettanut kokoomuksen entistä puoluesihteeriä Harri Jaskaria koskevan rikostutkinnan poliittisen vaikuttamisen seurauksena ja esitutkintalain vastaisesti. Lintilää syytettiin myös virkavelvollisuuden ja -salaisuuden rikkomisesta, koska hänen epäiltiin ylittäneen valtuutensa, kun hän selvitteli omatoimisesti Jaskarin vanhan tapauksen kiemuroita. Virkasalaisuuden rikkomista koskeva syyte johtui epäilyistä, joiden mukaan Lintilä olisi vuotanut asiakirjan salatun osan toimittajille. Lähes puolitoista vuotta virastaan pidätettynä ollut Lintilä on tutkinut 40 vuotta kestäneen uransa aikana etenkin talousrikoksia. Aiemmin hän selvitti poliisin rahankäyttöä talousrikostutkinnoissa. Vihjailut poliittiseen painostamiseen taipumisesta toivat syytteet Vyyhti juontaa juurensa vuoteen 2006, jolloin silloista kokoomuksen puoluesihteeriä Harri Jaskaria epäiltiin entisen naisystävänsä parittamisesta ja pahoinpitelystä. Jaskari sai lopulta syytteen ja tuomion ainoastaan entisen naisystävänsä henkeen kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta. Lintilä alkoi omatoimisesti selvitellä vanhaa tapausta, kun hän kuuli toiselta syytetyltä, että tutkinnasta olisi hävinnyt oleellisia tietoja. Kadonneet tiedot olisivat olleet esimerkiksi puhelutietoja poliitikkojen ja prostituoitujen yhteydenpidosta sekä valokuvia, joiden väitettiin esittävän prostituoituja eduskunnan saunalla. Käräjäoikeus katsoi, ettei Lintilä ole suorittanut varsinaista poliisitutkintaa, kun hän on omatoimisesti selvitellyt vanhaa tapausta. Oikeuden mukaan kenellä hyvänsä on "oikeus pöyhiä eli tutkia ja selvitellä esimerkiksi menneisiin tapahtumiin liittyvää poliisin toiminnan lainmukaisuutta tai sen eettisyyttä tai muuta asianmukaisuutta tutustumalla esimerkiksi esitutkinta-asiakirjoihin". Lintilän epäily valtuuksien ylittämisestä perustui esitutkintalakiin, jossa tutkintavaltuus poliisia koskevissa rikosepäilyissä on puolueettomuuden turvaamiseksi syyttäjillä. Virkasalaisuuden rikkomista koskevan Lintilän syytteen käräjäoikeus hylkäsi, koska oikeudessa ei esitetty näyttöä siitä, että Lintilä olisi luovuttanut asiakirjoja toimittajille. Asiakirjan salaamiselle ei oikeuden mukaan ole muutenkaan perusteita, koska se on tullut jo julki vuosia aiemmin annetussa syyttämättäjättämispäätöksessä. Kunnianloukkaussyytteet hylättiin, koska syytetyt eivät oikeuden mukaan esittäneet tahallisesti virheellistä tietoa. Oikeuden mukaan epäillyt eivät ylipäätään voisi syyllistyä kunnianloukkaukseen kuulusteluissa. Salattu asiakirja oli julkinen jo kymmenen vuotta aiemmin Useat syytteistä vaikuttavat keinotekoisilta, sanoo syytteistä vapautetun konstaapelin avustaja, asianajaja Matti Nurmela . Lintilän vuotamaksi väitetyn asiakirjan salattu osa oli tullut pääosin julkiseksi jo vuonna 2006 syyttämättäjättämispäätöksessä, jolloin mediakin kirjoitti siitä. – Kymmenen vuoden ajan kuka hyvänsä olisi voinut tilata tämän asiakirjan, joten miksi se määrättiin salaiseksi nyt vuosia myöhemmin ennen käsittelyä, Nurmela hämmästelee. Helsingin poliisilaitos antoi nyt ratkaistun tapauksen tutkinnanjohtajan pyynnöstä viime syksynä lausunnon, jonka mukaan perheväkivaltaa koskevat asiakirjat tulee salata "kannesta kanteen". Syyttäjä käytti lausuntoa todisteena oikeudessa. Lausunnon tultua julki oikeudenkäynnin jälkeen Helsingin poliisipäällikkö Tomi Vuori kiisti Suomen Kuvalehdelle salauskäytännön. – Laitostasolla ei ole mitään kategorista linjausta. "Vaikutti ihan keinotekoiselta" Pöytäkirjan väitettyä vuotamista koskevaa Lintilän virkarikosepäilyä täydensi aiemmin epäily kopiomaksun laiminlyönnistä. Maksu on 50 senttiä pöytäkirjan sivulta. – Varsinkin tämä vaikutti ihan keinotekoiselta, asiakirjan maksu olisi ollut yhteensä korkeintaan joitakin kymppejä, Nurmela sanoo. Se, että kopiomaksut jätetään laskuttamatta, ei ole poikkeuksellista. Näin käy usein esimerkiksi silloin, kun asiakirjoja toimitetaan toimittajille. Lintilän asianajaja Antti Riihelä on ällistynyt samaisesta kopiomaksuasiasta. – Pidän sitä aivan absurdina. Täytyy kuitenkin korostaa, ettei kopiomaksu ollut enää mukana syyteharkinnassa, mutta se oli yksi vangitsemisen perusteita, Riihelä kommentoi. Työhuoneen lukot vaihdettiin, kulkulupa lakkautettiin, ura pantiin jäihin Lintilä on ollut virastapidätettynä pian puolentoista vuoden ajan. Asianajaja Nurmela pitää tapausta kiusantekona. – Tutkinnat viipyvät usein, mutta tällainen tapaus, jossa tutkinta kestää lähes puolitoista vuotta samaan aikaan, kun epäilty on pidätetty virasta, on ihmeellinen. Lintilän asianajaja Antti Riihelä sanoo, että pitkä viraltapano on ollut hänen päämiehelleen inhimillisesti hyvin raskas. – Puolustuksen puolesta tutkintaa yritettiin kiirehtiä eri vaiheissa, ja valitettavasti joudun pitämään sitä varsin pitkänä, mutta en tietenkään lähde spekuloimaan syitä. Lintilän viraltapanomenettely oli poikkeuksellisen nopea ja kova. Heti kun hänestä oli kirjattu rikosilmoitus, hänen toimistonsa lukot vaihdettiin, kulkulupansa evättiin ja hänet pantiin viralta. Lännen Media ei tavoittanut keskiviikkoiltapäivällä Kari Tolvasta eikä tapauksen syyttäjää kommentoimaan asiaa. "Poliisin ylijohdolle kiusallista tietoa" Lintilän ja poliisijohdon välillä on ollut aiemminkin ristiriitoja. Vuonna 2015 Lintilä syytti keskusrikospoliisin johtoa ja Poliisihallitusta työpaikkakiusaamisesta ja työsyrjinnästä. Hän johti tuolloin talousrikostorjunnan tukiyksikkö Tartua, joka muun muassa koordinoi talousrikostutkintoja ja tuotti tietoa talousrikostutkintojen resurssien käytöstä. Hänen mukaansa Poliisihallitus esimerkiksi siirsi Tartun tutkijat hiljattain remontoiduista työtiloista työskentelemään ahtaaseen taukotilaan, jonka työsuojeluviranomaiset arvioivat myöhemmin liian pieneksi pelastustoiminnan kannalta. Lintilä ja muutama hänen kollegansa olivat näiden tapahtumien aikaan useilla sairaslomilla. 2010-luvun alkupuolella Tartussa työskennellessään Lintilä huomautti, että Poliisihallitus kertoi talousrikostutkinnoista julkisuuteen tietoja, jotka poikkesivat Tartun Poliisihallitukselle antamista tiedoista. Pian tämän jälkeen sisäministeriö pyysi Poliisihallitukselta selvitystä talousrikostutkintojen rahoituksen käytöstä. – Tartu tuotti tietoa, joka oli kiusallista poliisin ylimmälle johdolle. Tämä vaikuttaisi myös olleen motiivi yli vuoden kestäneelle prosessille, jolla Poliisihallitus tuhosi oman hankkeensa tökeröllä tavalla, Lintilä kommentoi vuonna 2015 MTV-uutisille. Lintilän rikosilmoitus esimerkiksi työsyrjinnästä ja henkisestä väkivallasta ei johtanut esitutkintoihin. Poliisin ylijohto taas teki Lintilästä ja Tartun toiminnasta samoihin aikoihin selvityspyyntöjä Krp:lle. Ne koskivat esimerkiksi kansanedustajan käyntiä Tartun tiloissa sekä 11 euron kokouslaskua. Tapausten tutkinnanjohtaja päätti, ettei syytä esitutkintaan ollut.