Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Satakunta Koronavirus Live Urheilu Ajanviete Näköislehti Kulttuuri Porilaine Tähtijutut

Yli kolmannes asukkaista kuollut samassa hoivakodissa Kiuruvedellä: yksi koronatapaus selvisi vasta kuoleman jälkeen

Torstaina uutisoitiin, että 11 asukasta on kuollut Kallionsydän-nimisessä hoivakodissa Kiuruvedellä. Attendon hoivakodissa on asiakaspaikkoja 30, joten jo yli kolmasosa sen asukkaista on kuollut. Attendo päätti huhtikuun toisella viikolla keskeyttää hoivakodin toiminnan, joten hoivakodin toimintavastuu siirtyi Ylä-Savon sote -kuntayhtymälle. Kallionsydämen hoivahenkilöstö siirtyi Attendon vuokraamana Ylä-Savon sote -kuntayhtymän johdettavaksi. Asukkaita ei siirretä pois Kallionsydämestä. Iltalehden tietojen mukaan yhden koronaan kuolleen asukkaan koronavirustartunta selvisi vasta kuolinsyytutkinnassa. Iltalehteen yhteyttä ottanut omainen hämmästelee esimerkiksi sitä, miksi vasta hänen läheisensä kuoleman yhteydessä selvisi, että läheinen oli sairastunut koronaan ennen kuolemaansa. – Kun tentattiin hänen kuolinsyytään, niin pitkin hampain sanottiin, että joo, se oli koronaa. Aiemmin koronatesti oli negatiivinen. Vasta kun kuolinsyytä selvitettiin, niin siinä selvisi, että hänellä on korona, omainen kertoi Iltalehdelle . Ylä-Savon soten johtava lääkäri Anssi Uutela vahvistaa Ylelle, että yksi henkilö on todettu kuolemansa jälkeen Kallionsydämessä koronapositiiviseksi. Koti eikä sairaala Hoivakotien ongelmista on uutisoitu useaan otteeseen viime vuosina muun muassa niissä tapahtuneiden kuolemantapausten vuoksi. Aluehallintovirastoissa sosiaalihuollon kanteluiden määrä on noussut vuoden 2015 noin 850 tapauksesta 1 295 tapaukseen viime vuoden aikana. Lisäksi kantelut nousivat noin 890 tapauksesta 1 390 tapaukseen. Ilmoituksista suurin osa kohdistui vanhustenhuoltoon. Myös Itä-Suomen aluehallintovirastossa on käsitelty vuosina 2017–2019 yhteensä viisi kansalaisen tekemää kantelua tai epäkohtailmoitusta Kallionsydämestä. Kantelut ja epäkohtailmoitukset liittyivät muun muassa lääkkeiden toimittamiseen ja lääkityksen aloittamiseen. Epäkohdat on sittemmin korjattu, eivätkä ne ole liittyneet nyt ilmi tulleisiin koronakuolemiin. Aiemmin tehdyt kantelut kuvaavat kuitenkin sitä, millaisessa tilanteessa monet hoivakodit joutuivat koronataisteluun. Varsinkin varautuminen sairaanhoitoon on ollut puutteellinen. Yle uutisoi aiemmin tällä viikolla, että jo kaksi kolmasosaa kaikista Suomen koronakuolemista on tapahtunut hoivakodeissa. Kuolemia hoivakodeissa on jo yli 40. Seuraava Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin vastaus koskee nimenomaan aiempia kanteluita, mutta muistutus hoivakotien tarkoituksesta kertoo myös siitä, miksi koronakriisi tuli niin yllättäen hoivakoteihin. Koska hoivakoti on koti eikä sairaala, hoivakotien henkilöstöllä ei ole sairaalatason osaamista maailmanlaajuiselle pandemialle. – Olemme viime vuonna lisänneet Kallionsydämeen työntekijöitä sekä vahvistaneet hoivakodin sairaanhoidollista osaamista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hoivakoti on nimensä mukaisesti asukkaan koti, ei sairaala. – Hoivakotien henkilöstöltä ei voida odottaa vaativaa sairaalatason hoitoa, sillä hoivakodin henkilöstörakenne ja osaamisvaateet ovat luonnollisesti erilaiset kuin terveydenhuollossa, Holmqvist vastaa sähköpostitse. Ruotsissa tilanne on paljon pahempi kuin Suomessa: korona on levinnyt jo 90 kunnan vanhainkotiin. Torstaihin mennessä paikallisissa vanhainkodeissa oli kuollut reilut 400 asukasta . Monessa muussa maassa tilanne on vielä Ruotsiakin pahempi. Koronassa on monia syitä, miksi se on levinnyt nimenomaan hoivakodeissa ympäri maailman. Monille vanhuksille tavallinenkin kausi-influenssa on hengenvaarallinen tauti – ja lisäksi koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti on vielä pahempi vihollinen kuin influenssa. Varsinkin hyvin iäkkäille vanhuksille korona on tappava tauti muun muassa siksi, että heidän vastustuskykynsä on jo valmiiksi heikko. Jopa Kallionsydämen työikäisestä henkilökunnasta yli puolet on sairastunut koronaan. Monta valvojaa Kun hoivakotien ongelmat nousivat jälleen esille viime vuoden keväällä, silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) sanoi , että luottamus hoivakoteihin palautuu vain toiminnan parantamisella ja yhteisellä vuoropuhelulla. Vaikka hoivakotien valvonnasta vastaavat viime kädessä aluehallintovirastot ja Valvira, useimmiten kuntien tai kuntayhtymien vastuulla on ensisijaisesti tehdä valvonnat esimerkiksi hoivakoteihin. Vasta tämän jälkeen tehdään muita ratkaisuja. Jopa Kallionsydämessä valvontakäyntejä ovat tehneet koronakriisin aikana nimenomaan Ylä-Savon soten työntekijät. – Valvontakäynnit paikan päällä on tehnyt Ylä-Savon sote, jolle hoivakodin valvonta ensisijaisesti kuuluu. Aluehallintoviraston valvontaa on tehty pyydettyjen selvitysten pohjalta. Aluehallintovirasto on myös järjestänyt useita virtuaalisia valvontakokouksia Ylä-Savon soten ja Attendon kanssa, Itä-Suomen aluehallintoviraston viestintäpäällikkö Auli Posti kirjoittaa sähköpostitse. Sosiaalihuoltolain mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot voivat tehdä kuitenkin myös perustellusta syystä tarkastuksen hoivakotiin ennalta ilmoittamatta. – Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellusta syystä määrätä aluehallintoviraston tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta, sosiaalihuoltolaissa kirjoitetaan.